Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto puristuksessa
Julkaistu Super-lehdessä 9/2009
Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto puristuksessa
Talouden taantuma vaikuttaa kuntatalouteen. Verotulot laskevat ja menot
kasvavat. Kuntatalous painuu alijäämäiseksi. Ensi vuodesta on tulossa tätäkin
vuotta vaikeampi. Tänä keväänä kunnat ottavat viime vuoden lopulla hyväksytyt talousarvionsa uuteen tarkasteluun
etsiäkseen säästöjä.
Sosiaali- ja terveydenhuoltokaan ei välty säästöiltä, ellei valtiovalta ole valmis elvyttämään kuntataloutta suunniteltua enemmän. Miten käy sosiaali- ja terveydenhuollon? Maan hallitus pyrkii tammikuun lopun elvytyspäätöksellään vahvistamaan myös kuntataloutta. Työnantajan kansaneläkemaksun asteittainen poistaminen keventää kuntien palkkamenoja. Ammatilliseen perus- ja muuhun koulutukseen ohjataan lisää varoja. Päivä- ja vanhainkotien korjausavustuksia lisätään. Kaikkiaan elvytystoimilla pyritään
vähintään 25 000 henkilötyövuoden työllistämisvaikutukseen.
Terveydenhuollossa on käynnissä monenlaisia kehityshankkeita. Erityisen
tärkeä kehityskohde on perusterveydenhuolto, joka kärsii monin paikoin
vakavasta lääkäripulasta. Samanaikaisesti maassamme on lääkäreitä
enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Erikoissairaanhoidossa hoitotakuu ei toteudu kaikkialla lain mukaisella tavalla, vaan monia sairaanhoitopiirejä on sakon uhalla määrätty lyhentämään hoitojonoja. Vanhustenhuollossa toimitaan vajaalla henkilökunnalla sivuuttaen henkilöstömitoitusta koskevat suositukset.
Mitä vaikea taloustilanne merkitsee hoitohenkilökunnalle? On selvää, että työtahti kiristyy monilla työpaikoilla. Kunnilla ja kuntayhtymillä on houkutuksena vähentää määräaikaisten käyttöä ja jättää avoimia toimia täyttämättä. Osa kunnista tavoittelee lomarahojen vaihtamista vapaaksi ja osa uhkaa lomautuksilla.
Nämä toimet eivät luo turvaa sen enempää työntekijöille kuin palvelujen käyttäjillekään. Sosiaali- ja terveydenhuollossahan kysyntä ei vähene
huonoina aikoina kuten yritystoiminnassa tapahtuu. Tapahtuu juuri
päinvastoin. Henkilökunnan kannalta ei ole tässä tilanteessa oikeudenmukaista, että työntekijät joutuvat omalla palkkapussillaan
kustantamaan meidän kaikkien tarvitsemat ja yhteiskunnan vastuulle kuuluvat
peruspalvelut.
Se, mikä nyt nimellisesti säästetään, näkyy tulevina vuosina yhä suurempina kustannuksina, kun hoito viivästyy tai jää kokonaan saamatta. Nyt jos koskaan tarvitaan myös valtion apua: kunnille on lisärahoituksin turvattava edellytykset sosiaali- ja terveyspalveluihin. Taakkaa ei voi siirtää enää nykyistä enempää yksittäisten kansalaisten kustannettavaksi, koska heikoimmassa asemassa olevilla ei ole mahdollisuuksia kalliisiin yksityispalveluihin. Sitä paitsi isot yksityiset toimijat ovat siirtyneet ulkomaisen omistukseen ja voitot valuvat maamme rajojen ulkopuolelle. On kaikkien kansalaisten yhteinen etu, että pidämme huolen julkisista palveluistamme.
| ||