Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Verot vai terveys?
Julkaistu: 10 lehdessä STT:n artikkelipalvelun kautta
Verot vai terveys?
Tulokierroksen valmistelut tiivistyvät. Eduskunta on aloittanut valtion
budjettiesityksen käsittelyn. Kunnat valmistelevat omia talousarvioitaan.
Näillä toimilla on vaikutusta terveydenhuoltopalveluihin. Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin säästöpäätökset ovat vain alkua tulevalle.
Maan hallituksen vuoden 2003 talousarvioesityksen tavoitteena on tukea
julkisen talouden kestävyyttä sekä vahvistaa työllisyyden ja talouskasvun
edellytyksiä. Talousarvioesitykseen sisältyvät veroratkaisut painottuisivat
Veronmaksajain keskusliiton mukaan suurituloisiin eläkeläisiin.
Palkansaajista veroaste laskisi vain alle 1 500 euroa kuukaudessa
ansaitsevilla. Heille jäisi rahaa käteen kaksi euroa nykyistä enemmän.
Enemmän ansaitsevien verotus ei kevenisi lainkaan.
Teollisuuden työnantajien järjestö TT~ painottaa sekin keskittymistä
työllisyyden kohentamiseen. Järjestön mukaan ostovoiman kasvu koostuu
palkankorotuksista, hyvästä työllisyyskehityksestä ja palkkaverotuksen
alentamisesta.
Palvelutyönantajat PT tavoittelee samoin työllisyyden parantamista ja
vakaata ostovoiman kasvua. Ostovoimaa haetaan maltillisilla
palkankorotuksilla ja veronkevennyksillä. PT:n mukaan hallituksen
tupo-porkkanaksi varaama 100 miljoonaa euroa ei riitä tähän tarkoitukseen.
Veroratkaisut vaikuttavat kuntatalouteen, jossa on tällä hetkellä suurta
epävarmuutta. Talouden muutokset eivät ole olleet yhtenäisiä kaikissa
kunnissa. Yhdet kunnat ovat menettäneet ja toiset vastaavasti saaneet
verotuloja. Osa kunnista kamppailee vahvasti alijäämäisten budjettien
kanssa. Kaikkiaan 244 yhteensä 248 kunnasta haki tälle vuodelle valtion
harkinnanvaraista rahoitusavustusta.
Viime aikoina kärjekkäin tilanne on näkynyt Helsingissä. Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiiri joutuu tekemään loppuvuonna suuria säästöjä
sairaaloiden toiminnassa. Ne heijastuvat välittömästi kuntalaisten
palveluihin ja sysäävät suuren joukon kansalaisia piteneviin hoitojonoihin.
Samalla joukko hoitajia jää työttömiksi. Haluavatko kansalaiset pienempiä
veroja vai hyvinvointipalveluja?
Kansalta vahva tuki
terveydenhuollolle
Kun kysytään rinnakkain, haluavatko kansalaiset mieluummin veronalennuksia
vai palkankorotuksia, vastaukseksi saadaan veronalennuksia puoltava kanta.
Samalla jätetään kertomatta veroalennusten vaikutukset kuntien palveluihin.
Laajemmat asenneraportit antavat luotettavamman kuvan kansalaisten
näkemyksistä.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn suomalaisten asenteita 2001 selvittäneen
raportin mukaan 64 prosenttia kansalaisista katsoo terveydenhuollon
julkisen talouden ensiarvoiseksi kehittämiskohteeksi. Valtion velan
lyhentäminen ja verojen alentaminen eivät nousseet kansalaisten mielissä
tärkeiksi asioiksi. Odotukset kohdistuvat ensisijaisesti
hyvinvointipalvelujen kehittämiseen. Viestin pitäisi olla selvä myös
poliittisille päättäjille.
Julkisen talouden maailmanjärjestön puheenjohtajaksi äskettäin valitun
brittiprofessori Michael Keenin mukaan hyvinvointivaltion säilyttämiseen
vaikuttaa merkittävästi se, onko tällä kansalaisten kannatus. Näin on
maassamme. Sen vuoksi Suomen korkeahko veroaste saa yleisesti kansalaisten
hyväksynnän.
Verojen keventäminen
lisää työttömyyttä
Veronalennuksia perustellaan työllisyyden paranemisella. Yhtenä ajatuksena
on, että kansalaiset käyttävät lisääntyneet rahat kulutukseen, mielellään
kotimaisten tavaroiden ja palvelujen ostoon. Käytännössä tämä koskisi
kuitenkin vain pieni- ja keskituloisia. Suurituloisten verohelpotukset
tuskin ohjautuvat kulutukseen, vaan ennemminkin erilaisiin säästö- ja
sijoituskohteisiin.
Vaikka työllisyys joiltakin osin paranisi, kuntien verotulojen supistuminen
aiheuttaisi päinvastaisia seurauksia melko nopeasti. Kuntasektori joutuisi
vähentämään sijaisia ja siten lisäämään työttömyyttä. Työssä olevien
hyvinvointi voisi heiketä rasittavuuden noustessa. Koulutettua
hoitohenkilöstöä hakeutuisi muihin maihin ja muille ammattialoille, vaikka
joihinkin työpaikkoihin on jo vaikeuksia saada pätevää henkilökunta.
Palvelujen tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Kansalaiset tarvitsevat
laadukkaita terveyspalveluja myös tulevina vuosina. Julkisen vallan on
kannettava päävastuu niistä. Samalla terveydenhuollon rakenteita ja
toiminnan sisältöä on määrätietoisesti kehitettävä.
Perustuslain mukaan kansalaisilla on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun ja
palveluihin. Siksi veroporkkanoiksi luvatut 100 miljoonaa euroa on
käytettävä hyvinvoinnin vahvistamiseen. Tällä parannetaan työllisyyttä sekä
palvelujen saatavuutta.
| ||