Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Katujengit
Katujengit vaalikeskusteluissa
Eduskunnan kyselytunneilla on toistuvasti ollut esillä katujengi-ilmiö. Asia tulee esille myös vaalikeskusteluissa.
Poliisi on julkaissut nettisivuillaan (https://poliisi.fi/katujengien-rikollisuus) perustietoa katujengi-ilmiöstä. Siinä todetaan muun muassa seuraavaa:
”Miten poliisi määrittelee katujengin?
Poliisi määrittelee katujengeiksi tiettyihin kaupunginosiin leimautuvat ryhmät, joissa toimii useita tunnistettuja henkilöitä ja joiden keskuudesta on kyetty tunnistamaan hierarkiaa ja johtohahmoja. Ryhmät tuovat edustamiaan kaupunginosia esiin poliisin kanssa asioidessaan ja sosiaalisessa mediassa. Ryhmillä on myös usein käytössään kaupunginosan nimeen tai postinumeroon perustuvia tunnuksia.~
Näillä ryhmillä on keskinäisiä, väkivaltaisia yhteenottoja ja ne ovat valmiita käyttämään vakaavaakin väkivaltaa näissä yhteenotoissa. Tyypillistä näille ryhmille on rikollisen toiminnan, kuten huumausainekaupan harjoittaminen ja ryhmät suhtautuvat välinpitämättömästi tai kielteisesti järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. He ovat välinpitämättömiä myös sen suhteen, että heidän toimintansa voi aiheuttaa vaaraa muulle yhteiskunnalle.
Katujengeihin kuuluvat ovat tyypillisesti joko täysi-ikäisiä tai sen kynnyksellä. Kyse on eri ilmiöstä, kuin~alaikäisten nuorten toisiinsa kohdistamassa väkivallassa. Katujengit ovat myös eri asia kuin järjestäytynyt rikollisuus. Poliisi on kuitenkin huolissaan, että kukin näistä ilmiöistä voi päätyä ruokkimaan toisiaan. Rikoksia tekevät alaikäiset saattavat päätyä katujengeihin, joista aikaa myöten voi kehkeytyä järjestäytynyttä rikollisuutta, mikäli ilmiöön ei onnistuta puuttumaan.
Katujengiläisistä suurella osalla on maahanmuuttajatausta ensimmäisessä tai toisessa polvessa. Jengien toiminnassa keskiössä on usein rap-kulttuuri, jossa ihannoidaan väkivaltaa ja rikollista elämää. Vaikutteita haetaan kansainvälisiltä esikuvilta maailmalta. Poliisi tekeekin kansainvälistä yhteistyötä ilmiön tiimoilta; keskeisiä yhteistyömaita ovat Ruotsi ja Iso-Britannia.”
Poliitikot ovat esittäneet erilaisia keinoja ehkäistä ja puuttua tähän rikollisuuden muotoon. On vaadittu esimerkiksi nykyistä kovempia rangaistuksia. Yhtenä ilmiön syynä on noussut esille segregaatio eli alueellinen eriytyminen. Se tarkoittaa kaupungin asuinalueiden väestörakenteen demografista, sosioekonomista tai etnistä eriytymistä. Pääkaupunkiseudulla Helsingissä, Espoossa ja
Vantaalla on tällaista eriytymistä, samoin joissakin muissa isoissa kaupungeissa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Espoossa yhden koulun oppilaista 69 on muita kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Se näkyy myös työttömyysasteessa ja sosiaalitukien käytössä.
Lääkkeeksi on esitetty muun muassa sitä, että eri asuinalueille sijoitetaan niin omistusasuntoja kuin vuokra-asuntoja. Näin tapahtuu jo monilla alueilla.
Asuntopolitiikassa lienee se vaikeus, ettei kalleimmille alueille rakennettavat vuokra-asunnot merkitsevät kalliita vuokria. Entistä useampi joutuu turvautumaan asumistukeen ja muihin yhteiskunnan tukiin.
Koska ihmisillä on vapaus valita asuinpaikkansa, monet maahanmuuttajat on siirtyneet pääkaupunkiseudulle, vaikka eivät ole tulleet tänne töihin tai etsimään töitä. Muualla maata saattaisi olla helpompi kouluttautua ja löytää työtäkin. Toki täälläkin on vaikka kuinka paljon tarjolla erilaisia työpaikkoja. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun bussiliikenne ei toimisi ilman muualta tulleita kuljettajia. Olen monien matkojen yhteydessä jututtanut kuljettajia lähtöpysäkeillä ja todennut, että moni heistä on tyytyväinen työhönsä verrattuna lähtömaansa tilanteeseen, vaikka työ on raskasta pitkienkin vuorojen takia.
Työllisyysasteen nostamisen ja erilaisten etujen kasvun pysäyttämiseksi on tärkeää, että myös maahanmuuttajataustaiset ihmiset opiskelevat, hankkivat ammattitaidon ja hakeutuvat työhön. Onkin ilahduttavaa havaita, miten paljon nimenomaan naispuolisia ihmisiä on erilaisissa tehtävissä, kaupoissa, hoitotehtävissä jne. Tässä suomalaisilla yrityksilläkin on peiliin katsomisen paikka. Palkataanko eri taustoista olevia ihmisiä ja vaaditaanko heti suomen kielen osaamista, vaikka työssä pärjäisi heikommalla kielitaidolla, joka kehittyisi työpaikallakin? Miksi akateemisesti koulutettu ihminen ei saa ammattitaitoaan vastaavaa työtä? Mitä useampi työikäinen on työssä, sitä vähemmän tarvitaan leikkuria valtion budjetissa tulevina vuosina. Työ tuo ihmisille merkitystä elämään, mikä sekään ei ole toisarvoinen
asia.
| ||