Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Hallituspuolueiden välinen luottamus rakoilee
Hallituspuolueiden loppukauden taipaletta kuvaa puolueiden edustajien välinen luottamuksen heikkeneminen. Viimeksi tänään on uutisoitu keskustan ja muiden puolueiden erimielisyydestä. Millainen on keskinäinen luottamus?
Professori Kirsimarja Blomqvistin mukaan luottamuksella tarkoitetaan yksilön kykyä ja halua ottaa riskiä ja toimia tilanteessa, johon liittyy myönteisiä odotuksia toisten aikomuksista ja käyttäytymisestä. Luottamus koostuu osaamisesta, hyväntahtoisuudesta ja integriteetistä.
Luottamus kohdistuu ihmisten lisäksi organisaatioihin ja teknologioihin.
Luottamusta voi verrata liimaan, joka auttaa osapuolia toimimaan yhdessä ja pitämään kiinni yhdessä sovituista asioista. Keskeinen yhteinen sopimus on saanut muotonsa hallitusohjelmassa, vaikkakin monet asiat ovat muuttuneet toimintaympäristössä. Korona, Venäjän sota Ukraina vastaan, terveydenhuollon hoitojonot, energian kallistuminen, inflaatio nousu jne ovat vaatineet ja vaativat edelleen määrätietoista toimintaa ja reagointia. Varsinkin korona-aikana hallitus osoitti yksituumaisuutta, josta ei nyt näy samanlaisia merkkejä. Luottamus näyttää rakoilevan.
Kahden edellisen hallituksen loppukaudella näimme samankaltaista toimintaa. Juha Sipilä jopa jätti hallituksensa eroanomuksen, kun sote kaatui hallituskauden kalkkiviivoilla.
Nyt puutaan siitä, ettei hallituspuolueilla ole varaa synnyttä tällaisessa tilanteessa hallituskriisiä. Se on väistämättä edessä, jos hallituspuolueilla ei ole todellista halua sopia asioista yhdessä ja viedä ne maaliin myös eduskunnassa. Avaimet ovat hallituspuolueiden käsissä. Jokainen puolue joutuu miettimään ennenaikaisiin vaaleihin liittyviä riskejä.
| ||