Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Mietteitä hoitajien palkkakiistasta (18.9.2022)
SuPer ja Tehy uhkasivat lakolla kolmen sairaalan tehohoitoyksikköjen toimintaa. Sairaanhoitopiirien vaatimuksesta Helsingin käräjäoikeus kielsi väliaikaisena turvaamistoimenpiteenä Tehyä ja Superia aloittamasta lakkoja. Se katsoi hoitajien tavoittelevan lakolla palkkauksen parantamista, mikä on yleisesti hyväksyttävä tavoite. Lakosta tavanomaisesti aiheutuvat taloudelliset menetyksetkään eivät ole riittävä peruste rajoittaa lakko-oikeutta.
Asiassa oli otettava huomioon myös perustuslain ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukainen oikeus elämään ja terveyteen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on katsonut oikeuden elämään olevan yhden kaikkein perustavimmista sopimusmääräyksistä.
Muutamia eettisiä näkökohtia
Oli kaikkien osapuolien edun mukaista, myös hoitajien etiikan kannalta, että liitot ilmoittivat luopuvansa käräjäoikeuden päätöksen mukaisesti tehohoitoa uhanneista lakoista.
Hoitajilla on eettinen vastuu potilaista. Eettiset ja moraaliset periaatteet ja kysymykset ovat aina läsnä työssä. Lähihoitajan ja sairaanhoitajan eettisissä periaatteissa korostetaan muun muassa potilaiden samanarvoista kohtelua.
Kannattaa pitää mielessä jo pitkään jatkunut tilanne sosiaali- ja terveydenhuollossa. Jatkuvan työvoimapulan, liian matalan henkilöstömitoituksen, tiedonkäsittelyjärjestelmien ongelmien ja muista työoloista johtuvan kiireen ja paineen keskellä potilasturvallisuus voi vaarantua, eettisyys joutuu koetukselle ja moni hoitaja joutuu toimimaan omien arvojensa, eettisten periaatteiden, sääntöjen ja normien vastaisesti. Tuolloin yksittäinen hoitaja joutuu päättämään, millä tavalla toimii kussakin tilanteessa. Aina esihenkilö ei ole paikalla.
Tilanne hankaloitui vielä merkittävästi vaikeimmillaan olleen koronaepidemian aikana. Hoitohenkilöstöltä vaadittiin yhä uudelleen ja uudelleen venymistä, jotta koronaan sairastuneet saivat tarvittavaa hoitoa. Hoitajat ja lääkärit joutuivat työskentelemään suojavarusteissa, mikä on ollut varmasti raskasta. Harvat työnantajat olivat valmiita palkitsemaan henkilöstöä tästä työkuormituksesta mitenkään~ rahallisesti. Tämäkin on ollut varmaan yhtenä syynä tyytymättömyyteen ja viimeaikaisiin tapahtumiin.
Helsingin Sanomissa sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa on käsitellyt eettisiä kysymyksiä laajemminkin kuin vain erityisesti esillä olleen tehohoidon lakon osalta. Kyse on hänen mukaansa paitsi akuutista tilanteesta myös tulevaisuudesta ja sairauksien ennalta ehkäisystä:
”Mutta pitää olla myös kaukaa viisas ja varautua, jotta sinne teho-osastolle joutuisi mahdollisimman harva. Sekin on etiikan mukaista.” Hallamaan mukaan palkkoja koskevassa keskustelussa eettistä vastuuta kantavat päättäjien lisäksi myös kansalaiset, koska julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan veronmaksajien rahoilla.
Viime viikolla Ylen ja MTV:n ohjelmissa haastatellut sairaanhoitajat kertoivat valmiudestaan lähteä lakkoon siinäkin tilanteessa, että se olisi merkinnyt käytännössä potilaan kuolemaa. Työtaistelu-uhan alla tuollaiset kannanotot olivat ymmärrettäviä, koska muutoinhan haastatellut olisivat herkässä tilanteessa esiintyneet liittoaan vastaan.
Asiaa kannattaa tehohoidon kannalta myös siitä käytännön näkökulmasta, mitä olisi lakon toteutuessa tapahtunut, jos tehohoidossa olisi ollut esimerkiksi lakkoon jäävän hoitajan omainen (isä, äiti yms sukulainen), työkaveri taikka ystävä, joka olisi voinut menehtyä hoitajien poistuessa työstä? Olisiko yksittäinen hoitaja tuossakin tilanteessa poistunut työpaikalta? Yleisestikin voi pohtia sitä, jättäisikö tehohoidossa työskentelevä hoitaja todellisuudessa potilaansa ja lähtisi työpaikalta, vaikka seuraukset olisivat selvät. Näitäkin asioita on syytä pohtia tulevaisuutta ajatellen ja myös muiden kriittisten yksikköjen potilaiden kannalta.
Eettinen keskustelu on tärkeää, vaikka se vaatiikin paljon pohtimista ja asioiden tarkastelua mahdollisimman monesta eri näkökulmasta. Tähän keskusteluun pitää poliittisten päättäjien, työnantajien, johdon, hoitajien, järjestöjen, median, koulutuksen järjestäjien, potilaiden, muiden kansalaisten ja muiden asiaan liittyvien tahojen osallistua.
Nopea sopimus
Hallamaa on ottanut edellä kerrotussa jutussa kantaa myös hoitajien palkkaukseen toteamalla, että ” Jos he kerran ovat yhteiskunnassa näin tärkeitä ihmisiä, niin yhteiskunnan pitäisi osoittaa heitä kohtaan arvostusta. Ja keskeinen arvostuksen osoituksen muoto on raha.” Uskon, että tämä vastaan myös kansalaisten näkesmystä.
Nyt onkin kaikkien kannalta tärkeää, että riita saadaan ratkaistua mahdollisimman nopeasti osapuolia tyydyttävällä tavalla, jotta hoitajat voivat jatkaa tärkeää työtänsä. Se vaatii osapuolilta kompromissihalukkuutta ja ratkaisukeskeisyyttä. Kärjistykset on syytä unohtaa.
On varmaa, että suojelutyömääräykset tulevat tarkasteltavaksi riidan ratkettua, jotta vastaisuudessa vältytään sitä koskevilta riidoilta.
| ||