Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Yrritystukiin ei uskalleta koskea
Yritystuet nousevat keskusteluun aina vaalien jälkeen uutta hallitusohjelmaa sorvatessa ja budjettikeskusteluissa. Kuten olemme voineet lukea, tulokset ovat olleet melko laihoja.
Suuryritykset ja niiden edunvalvovat huolehtivat siitä, ettei niiden tukiin kajota. Samaan aikaan samat tahot vaativat kansalaisia koskevien etuuksien karsimista ja tuloverotuksen alentamista kestävyysvajeen ja velkataakan pienentämiseksi sekä työllisyysasteen kohottamiseksi. Yritystuista ei mainita mitään.
Yritystukia ja poliittista päätöksenteko on käsitelty TEM:n julkaisussa ”Yritystuet ja poliittinen päätöksenteko” (21.3.2022).
Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan muuan muassa seuraavia asioita:
” Ensimmäinen havainto yritysten julkisesta tukemisesta on se, että osa tukimuodoista voi olla perusteltuja yhteiskunnan kokonaishyvinvoinnin näkökulmasta. Esimerkiksi innovaatiotoiminnan julkinen tuki voi olla tällainen. Toisaalta osa tukimuodoista on selkeästi haitallisia, ja julkisista tuista aiheutuu aina myös kustannuksia, sekä suoria että epäsuoria. Julkisia tukia harkittaessa tulisikin aina pyrkiä punnitsemaan kustannuksia suhteessa odotettuihin hyötyihin, ja myös epävarmuuksia, joita hyötyjen realisoitumiseen useimmiten liittyy.”
”--- politiikalla on useassa tapauksessa merkitystä julkisten tukien kohdentumiseen”.
” Kaiken kaikkiaan tutkimuksen keskeinen johtopäätös on se, että tarkasteltujen yritystukien osalta poliittinen tausta tarkasteltuna vaalikausien mukaan vaihtuvien vastuuministerien taustan kautta, ei ole näkynyt siinä, miten tuet ovat kohdentuneet.” Tutkimus koski kuitenkin vain suoria yritystukia.
Johtopäätöksenä todetaan, että ”perinteiset kolme suurta puoluetta ovat lopulta melko samankaltaisia suhtautumisessaan yritystukiin. Niillä on varmasti osittain eroavia motiiveja miksi ja millä tavalla joitain tahoja tulisi tukea, mutta suhtautuminen itse tukiin ei välttämättä eroa kovin merkittävällä tavalla. Tietyssä mielessä tutkimushavainnot voivat heijastaa perinteistä ns. konsensus-Suomea. Tämä voi osaltaan selittää myös mm. sitä, miksi yritystukien karsiminen ei edennyt poliittisessa päätöksenteossa.”
Mika Koskinen kirjoitti Iltalehdessä 30.3.2018 Näkökulma-osiossa osuvasti yritystuista otsikolla: ”Yritystukien karsiminen on suomalaisen politiikan roskanäytelmä.” Juha Sipilän hallitus oli tuolloin aloittamassa yritystukien perkausta. Nykyinenkään hallitus ei ole rohjennut koskea juurikaan tukijoihin. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja siinä, että sama meno jatkuu uuden hallituksen aloittaessa ensi vuonna.
| ||