Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Uniperistä ratkaisu
Mediatietojen mukaan Uniperistä syntyy tänään ratkaisu. Olipa se mikä hyvänsä, olemme suomalaisina tavalla tai toisella maksajina. Onko tässä mitään opittavaa?
Viime vuosikymmenten aikana olemme voineet havaita, miten monet suomalaisyritykset ovat tehneet isoja yrityskauppoja maailmalla ja millä tavalla niissä on käynyt. Riskit ovat toteutuneet kalliisti.
Nyt valtioenemmistöinen Fortum on vaikeassa tilanteessa. Fortum osti Uniperin saksalaisyrityksen johdon ja sen työntekijöiden vastustuksesta huolimatta. Uniperin kautta sidos Venäjään vahvistui entisestään. Kivihiilikin tuli mukaan kuvaan, vaikka tarkoituksena on luopua siitä.
Päätökset on tehty yrityksen hallituksessa ilman, että valtio isona omistajana olisi hallituksen kautta pyrkinyt muunlaiseen ratkaisuun. Johto toimii ja vastaa, sanotaan. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa? Johdon vastuu on enintään se, että se joutuu lähtemään. Silloinkin eroamaan joutuvien talous on turvattu isoin kultaisin kädenpuristuksin. Fortumin tapauksessa hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja eivät ole enää noissa tehtävissäkään.
Valtion rooli yritystoiminnassa on ongelmallinen silloin, kun kyse on pörssiyhtiöistä. Mikä on omistajaohjauksesta vastaavan ministerin todellinen rooli? Monillakaan ministereillä ei ole lainkaan yrityskokemusta esimerkiksi isojen yritysten hallituksista. Onko ministerin jokseenkin vaikea onnistua tehtävässään niin hyvin kuin odotetaan? Ministeri saattaakin joutua tilanteeseen, jonka juuret ovat edellisten ministerien toiminnassa. Ketkä edustavat valtio-omistajaa yritysten hallituksissa?
Yksi mielenkiintoinen asia liittyy johdon palkkioihin. Fortumissakin johdolle näyttää räätälöidyn tuottoisa palkkio-ohjelma. Tällaisia järjestelyjä perustellaan sillä, ettei korkeimpaan johtoon muutoin saada päteviä henkilöitä tai että nämä siirtyvät ulkomaille. Kuinka moni suomalainen johtaja on siirtynyt vastaaviin tehtäviin Suomen ulkopuolelle? Ovatko isoista eduista nauttivat yritysjohtajat jotenkin poikkeavan kyvykkäitä verrattuna muihin yrityksissä toimiviin? Mitä tapahtuisi, jos tuollaisista ylisuuriin kannustimiin johtavista järjestelyistä luovuttaisiin tai niitä ainakin pienennettäisiin merkittävästi?
| ||