Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | ||||
4 | 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 |
11 | 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 |
18 | 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 |
25 | 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Yhteinen etu neuvotteluissa
Neuvottelemalla osapuolet pyrkivät saavuttamaan itselleen tärkeitä asioita ja auttamaan samalla toista osapuolta saavuttamaan sille tärkeitä asioita.
Neuvotteluissa esitetään erilaisia vaatimuksia, joiden perustana ovat asetetut tavoitteet. Niiden taustalla on aina erilaisia tarpeita. Vaikka ihmiset neuvottelevat eri organisaatioiden puolesta, heillä on myös henkilökohtaisia tarpeita, vaikka se helposti unohtuu. Tällaisia tarpeita ovat esimerkiksi arvostuksen saamisen, oman osaamisen tunnustamisen ja asioiden hallinnan tarpeet.
Monesti neuvotteluilla on vaikutuksia osapuolten omaa etua ja toimintaa laajemmalle. Esimerkiksi työmarkkinaneuvottelut voivat vaikuttaa monin tavoin liikekumppaneihin, asiakkaisiin ja kansalaisiin. Julkisella sektorilla nämä vaikutukset ovat erityisen merkittäviä, koska ne vaikuttavat palveluihin ja niiden rahoitukseen. Työtaistelut kohdistuvat julkisella puolella yleensä välittömästi kansalaisiin ja asiakkaisiin.
Neuvottelujen yhteydessä puhutaan usein reiluudesta ja oikeudenmukaisuudesta. Tuolloin kannattaa kysyä, kenen kannalta jokin asia on reilu tai oikeudenmukainen. Onko se sitä toisen osapuolen, kummankin vai neuvottelujen ulkopuolisten kannalta? Miten tätä perustetta arvioidaan? Onko osapuolilla yhteinen näkemys asiasta?
Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että yleensä neuvotteluissa tavoitteena pidetään kaikkien osapuolien ”voittoa”, joka ottaa mahdollisimman hyvin huomioon niiden tarpeet ja tavoitteet. Silloin osapuolet ovat myös valmiita toimimaan sovitulla tavalla ja luovat edellytyksiä rakentaville neuvottelusuhteille myös jatkoneuvotteluja varten. Parhaimmillaan neuvotteluissa toteutuu win-win-win -periaate.
| ||