Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | |||
5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Hoiitajien työmarkkinakiistan ratkaisu?
Vuonna 2007 oli laaja joukkoirtisanoutumisen uhka terveydenhuollossa. Kerron sopimuskierroksesta ja silloisesta työtaistelu-uhasta kirjassani "RATKAISU Hoitajien edunvalvonnan monet kasvot". Nyt SuPer ja Tehy valmistautuvat käyttämään joukkoirtisanoutumista painostaakseen kuntatyönantajaa sopimukseen.
Hoitoalan täksi päiväksi ilmoitettu lakon laajennus peruuntui, kun SuPer ja Tehy ottivat aikalisän valmistellakseen joukkoirtisanoutumisia ja muita toimia. Syyksi kerrottiin ministeri Lindenin johdolla valmisteltu potilasturvallisuuslakiluonnos. Sen katsottiin murtavan lakon. Lakon peruuntuessa Linden ei vie nyt asiaa eteenpäin. Sanna Marinin hallitukselta liitot odottavat rahaa tilanteen laukaisemiseksi.
Tänä aamuna Yle haastatteli tilanteesta eremitusprofessori Harri Meliniä, joka kertoi vuoden 2007 kuukauden kestäneestä lakosta. Tosiasiassa tuolloin ei ollut lakkoa. Tehyn työtaistelumuotona oli joukkoirtisanoutuminen, joka koski 12 800 tehyläistä. Työtaisteluun osallistuviksi ilmoitettiin vielä lisää tehyläisiä. SuPer oli päättänyt liittyä muiden pääsopijajärjestöjen hyväksymään sopimukseen.
Tehyn työtaistelu-uhka laukesi vuonna 2007 ihan kalkkiviivoilla osapuolten hyväksyttyä sovintolautakunnan sovintoesityksen. Sitä ennen eduskunta oli hyväksynyt lain potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana. Sen esitteli eduskunnalle peruspalveluministeri Paula Risikko, joka totesi tilanteen poikkeukselliseksi ja sanoi, että valtiovallalla oli perustuslain 23 §:n edellyttämä velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin, koska työtaistelu olisi aiheuttanut toteutuessaan kuolemantapauksia jo ensimmäisestä päivästä alkaen. Hallituksen esitys viritti tuolloin värikkään keskustelun eduskunnassakin.
Keskustan ryhmäjohtaja Timo Kalli totesi Taloussanomien haastattelussa, että hallituspuolueet joutuivat ensimmäistä kertaa testaamaan keskinäistä luottamustaan. Hän katsoi hallituksen sisäisten välien olleen kunnossa. Paineet tulivat hallituksen ulkopuolelta.
Nyt työmarkkinatilannetta vaikeuttaa se, että myös muut kuntasektorin järjestöt ovat ilmoittaneet lakoista ja vaatineet myös palkkaohjelmaa. Sovittelulautakunta joutuukin ratkaisemaan kaikkia kuntajärjestöjä koskevan asian omassa sovintoesityksessään.
Tilannetta voi tarkastella monesta näkökulmasta: hoitajat ja heitä edustavat järjestöt, muut sopijajärjestöt, kansalaiset ja erityisesti hoitoa tarvitsevat ihmiset, kunnat, maan hallitus ja eduskunta, sovittelulautakunta, puolueet jne.
Kun asiaa tarkastelee perhe- ja peruspalveluministerin roolista, voi perustellusti kysyä, millä muulla tavalla hän voisi toimia mahdollisessa vaaratilanteessa. Mikä olisi kunta- sekä opetus- ja kulttuuriministerien rooli, jos sosiaali- ja terveysministeri ilmoittaisi ajavansa ilmoittamansa suuruista määrärahaa hoitajille?
Mikä tilanne olisi nyt, jos lakon ulkopuolelle olisi alun perin rajattu syöpähoidot ja vastaavat kiireelliset toiminnot?
Tilanteen ratkaisu vaatii sovittelulautakunnalta monipuolista harkintaa ja sovintoesitystä, joka ottaa huomioon niin järjestöjen ja niiden jäsenten kuin kuntien ja kansalaisten tarpeet sekä taloudelliset mahdollisuudet. On selvää, että sopimukseen pääseminen edellyttää lisärahoitusta. Mielenkiintoista on se, että sekä päättäjät että työnantaja ovat katsoneet tarpeelliseksi korottaa hoitajien palkkoja. Korotusten määrästä ja aikajanasta sen sijaan ei ole saavutettu yhteisymmärrystä. Maan hallitus varoo astumasta sopijaosapuoleksi.
Useampivuotinen, hoitajia ja myös koko kuntakenttää koskeva sopimus on mahdollista rakentaa myös niin sanotun tulevaisuussopimuksen periaatteelle, jolloin tulevaisuuden epävarmuudet otetaan huomioon. Tällainen sopimusehdotus on muotoa ”Jos x muuttuu ajanjaksolla z seuraavasti: …, niin…” Tällöin osasta asioista sovitaan ehdollisesti sen perusteella, mitä jossakin osapuolten tarkoin kuvaamassa olosuhteessa tapahtuu tai jää tapahtumatta. Tulevaisuuden ennustaminenhan on nykyisessä tilanteessa erityisen haastavaa. Tästä sopimisesta lisää esimerkiksi: https://www.pon.harvard.edu/daily/dealmaking-daily/contingent-contract/
| ||