Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Suomen ja Venäjän suhteet
Suomen ja Venäjän suhteet Venäjän hyökättyä Ukrainaan maan suhteet Suomeen, muihin naapurimaihin, Yhdysvaltoihin, Euroopan unioniin, Natoon jne ovat muuttuneet ratkaisevasti. Enää maamme ja Venäjän suhteitakaan ei leimaa ”stabiilius ja keskinäinen luottamus”, kuten vuonna 1982 todettiin Suomen ja Neuvostoliiton suhteista.
Maiden välisiä kehitettiin ja vauhditettiin 1960- ja 1970-luvuilla presidentti Kekkosen virallisilla ja epävirallisilla vierailuilla Neuvostoliittoon ja neuvostojohtajien vastavierailuilla. Kekkosen virkakauden loppupuolella huipputason vierailut harvenivat eri syistä. Suomessa arvioitiin 1980-luvun alkupuolella, ettei Neuvostoliiton korkeimmissa puolue- ja hallituselimissä ollut tuolloin henkilöitä, joiden perusasenne Suomea kohtaan olisi ollut kielteinen.
On merkillepantavaa, että koko 1970-lukua ja 1980-luvun alkua leimasi se, että Neuvostoliiton johtavat sotilasviranomaiset pyrkivät tiivistämään Suomen ja Neuvostoliitton sotilaallista yhteistoimintaa. Tuolloin Neuvostoliiton puolelta korostettiin muun muassa sitä, että YYA-sopimuksen perustuvan sotilaallisen yhteistyön olisi tullut vastata poliittisten suhteiden tasoa.
Esillä oli ajatus yhteisistä alueellisista tai aselajikohtaisista harjoituksista. Erityistä huomiota sai puolustusministeri Ustinovin esitys vuonna 1978. Hän otti esille yhteiset sotaharjoitukset Pohjois-Suomessa, tietojen vaihdon esikuntien kesken sekä Suomen ja Neuvostoliiton puolustusvoimien välille solmittavan sopimuksen. Asiaan palattiin tämän jälkeenkin, joskin varovaisemmin. Kuten tiedetään, esitys ei johtanut Neuvostoliiton ehdottamiin käytännön toimenpiteisiin.
Neuvostoliiton hajottua Suomen ja Neuvostoliiton välillä vuonna 1948 llekirjoitettu YYA-sopimus eli sopimus ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta lopetettiin vuonna 1992.
Tämän jälkeen Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995 ja on osallistunut Naton rauhankumppanuusyhteistyöhön vuodesta 1994 alkaen. Suomi on ollut Euroatlanttisen kumppanuusneuvoston jäsen vuodesta 1997.
Nyttemmin Venäjän hyökättyä Ukrainaan keskustelu Suomen Nato-jäsenyydestä on alkanut aikaisempaa huomattavasti vilkkaampana. Tasavallan presidentti, maan hallitus, eduskunta ja puolueet selvittävät asiaa.
| ||