Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Muutamia nopeita mietelmiä aluevaalien tuloksesta
1 Voittaja. Vaalien todellinen voittaja on keskusta eikä kokoomus, kun katsoo alueiden suurimpia puolueita kartalla ja eduskunnan päättämää hyvinvointialueiden lukumäärää.
On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla vihreiden heikko tuylos näkyy Marinin hallituksen toiminnassa. Kovenevatko vaatimukset esimerkiksi ilmastoasioissa?
Monet alueet ovat todellisuudessa niin pieniä, etteivät ne ole jatkossa elinkelpoisia ilman lisääntyvää valtion tukea. Se otetaan Etelä-Suomen kaupunkien taloudesta.
2 Kansalaisten kiinnostus. Yli puolet äänioikeutetuista jätti äänestämättä. Se kertonee karua kieltään siitä, etteivät kansalaiset innostuneet asiasta. Eniten alhaisesta äänestysprosentista lienevät hyötyneet kokoomus ja keskusta. Keskustahan päätti toteuttamaan pitkäaikaisen unelmansa.
3 Valtuutettujen rooli. Valtuustot kokoontuvat jo maaliskuussa. Siihen mennessä valmistelijoilla on valtavasti työtä, jotta valtuustot voivat päättää kovin monista asioista. Valtuustot luovat raamit tulevalle toiminnalle.
Huomiotani kiinnitti Länsi-Väylässä ollut ehdokasilmoitus, jossa ehdokkaan mukaan Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston tärkein tehtävä on strateginen suunnittelu. Eiköhän virkamiesjohto ja hallitus valmistele strategian, joka sitten esitetään valtuutetuille päätettäväksi.
4 Johtajavalinnat. Puolueiden voimasuhteet määrittävät pitkälti sen, keitä valitaan keskeisille johtopaikoille. Toivottavasti valitaan todellisia asiantuntijoita eikä pelkästään poliittisesti meritoituneita. Taustalla lienee jo käyty keskusteluja ehdokkaista.
5 Tietojärjestelmät. Uusi hallinto merkitsee valtavaa työtä siinä, että tietojärjestelmät saadaan luotua. Nykyisten järjestelmien sovittaminen yhteen uusien kanssa maksanee huomattavasti enemmän kuin on ajateltu. Aikaakin on kovin vähän tähän urakkaan.
Apotin kokemukset osoittavat, että pahimmillaan tietojärjestelmien ongelmat vievät liikaa lääkärien ja hoitajien niukkaa työaikaa. Viimeksi viime viikolla silmälääkärini kertoi Apotin hankaluuksista.
6 Henkilöstö. Monilla paikkakunnilla on jo nyt pula lääkäreistä ja hoitajista. Millainen johtamisjärjestelmä luodaan? Miten henkilöstö otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun? Miten henkilöstölle annetaan mahdollisuus vaikuttaa sekä keskittyä omaan ammattityöhönsä ja kehittää sitä jatkuvasti?
Henkilöstöpulaan ei ole nopeasti saatavissa muutosta. Tarvitaan monenlaista muutosta.
7 Kansalaisten odotuksiin vastaaminen. Toivottavasti me kansalaiset ymmärrämme, että näin valtava uudistus vie aikaa eivätkä palvelut parane käden käänteessä. Esillä on pidetty esimerkiksi mielenterveyspalvelujen ongelmia. Ne vaativatkin monenlaisia ratkaisuja. Tarvitaan lisää psykiatreja ja muuta henkilökuntaa sekä koko hoitoketjun uudistamista.
Psykoterapeuteistakin on kova pula. Olisiko yksi ratkaisu se, että yhteiskunta kustantaisi terapeuttien koulutuksen? Nyt he joutuvat maksamaan itse jopa kymmenien tuhansien koulutuksen. Voisiko terapiajärjestelyt olla hyvinvointialueiden vastuulla, jolloin kelan kustantama terapiakin siirtyisi alueille.
Toinen iso asia ovat iäkkäiden palvelut. Kuten viime perjantain ylen dokkari osoitti, liian heikkokuntoiset ihmiset joutuvat olemaan kotona, vaikka oikea hoitopaikka olisi esimerkiksi palvelutalo.
8 Yhteistyö yksityissektorin ja järjestöjen kanssa. On mielenkiintoista nähdä, millä tavalla tuo yhteistyö järjestetään ja miten pienet toimivat ovat mukana suurten jättien voidessa kilpailla hinnoilla ja palvelutarjonnalla juuri toiminnan alkuvaiheessa.
9 Sosiaalitoimen tasavertaisuus. Vaalikeskusteluissa puhuttiin pääasiassa terveydenhuollosta. Miten sosiaalipalvelut saavat niille kuuluvan arvon päätöksenteossa ja toiminnassa? Sama koskee pelastustoimea.
10 Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituspotti. Suomi käyttää vähemmän rahaa terveydenhuoltoon kuin moni muu länsimaa. Ikärakenne muuttuu nopeasti. Perustasoa on vahvistettava. On selvä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusosuutta on lisättävä tulevina vuosina.
11 Tietoa kansalaisille. Mielestäni on tärkeää, että vaikka vaikeuksienkin kautta.kullakin hyvinvointialueella kerrotaan mahdollisimman paljon kansalaisille siitä, miten valmistelu etenee. Erilaiset kuulemistilaisuudetkin ovat tärkeitä. Some tarjoaa yhden mahdollisuuden.
12 Tämäkin hoituu. Suomi on selvinnyt monenlaisista kriiseistä. Uskon, että tämäkin uudistus kyetään toteuttamaan vaikeuksienkin kautta.
| ||