web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Järjestön päätöksenteko – erilaisia käsityksiä



Yhdistyslaki määrittelee sen, ketkä käyttävät yhdistyksessä päätösvaltaa ja millaisessa menettelyssä päätökset muodollisesti tehdään. Osa säännöksi on pakollisia ja osa vapaaehtoisia. Päätöksentekovallasta ja päätöksenteosta erotetaan yhdistyksen hallinto. Yhdistyksen säännöissä annetaan tarkentavia määräyksiä. Onko tässä kaikki tarpeellinen?

Yhdistyslaki määrittelee käytännössä puitteet yhdistyksen päätöksenteolle. Kysymys ei ole siitä, että päätöksiä tekisivät vain yhdistyslaissa ja yhdistyksen säännöissä mainitut henkilöt eri toimielimissä. Päätöksenteko on luonteeltaan paljon enemmän.
Otetaan käytännön esimerkki. Yhdistys haluaa tehdä viestintäkampanjan, jolla pyritään tavoittamaan valittu jäsenryhmä ja saada se mukaan uudenlaiseen toimintaan. Ennen kuin yhdistyksen hallitus saa päätettäväkseen kampanjasuunnitelman, tarvitaan käytännössä monenlaisia päätöksiä, jotka koskevat muun muassa seuraavanlaisia asioita:
- mitä ongelmaa ollaan ratkaisemassa; kenen kannalta nykytilanne on ongelmallinen,
  miten se ilemee, keitä se koskee, ketkä kaikki voivat vaikuttaa, kenen etu on löytää
 ratkaisu jne
- mitä ovat kampanjan tavoitteet
- millä kriteereillä päätetään aikanaan siitä, mikä esitettävistä vaihtoehdoista valitaan,     ja miten eri kriteereitä painotetaan
- ketkä osallistuvat asian valmisteluun ja ketkä tästä päättävät
- miten eri vaihtoehtoja selvitetään ja miten ne esitellään; esitetäänkö hyötyjen ja         etujen ohella mahdollisia ongelmia tai haittoja
- millaisia riskejä voidaan kuvitella asiassa olevan, millaisia vaikutuksia niillä voi                toteutuessaan olla ja miten niihin varaudutaan
- miten ja missä vaiheessa ja keiltä ehdotukselle haetaan tukea
- miten valmistaudutaan päätöksen täytäntöönpanoon (aika, osallistujat,
  sitoutuminen, osaaminen jne) ja miten toimeenpanijoiden näkemykset otetaan jo
  valmisteluvaiheessa huomioon
- miten onnistumista mitataan ja seurataan
- miten päätöksentekoa eri vaiheissa arvioidaan osana toiminnan kehittämistä

Luonnollisesti valmisteluvaiheessa kannattaa ottaa huomioon seuraavanlaisia ratkaisuun vaikuttavia asioita: käytettävissä oleva tieto, raha, aika, osaaminen, uskomukset ja asenteet, tahto, aikaisemmat omat kokemukset ja muiden kokemukset, odotukset, havainto- ja ajatteluvinoumat, kyseisen jäsenryhmän näkemykset, muissa jäsenryhmissä mahdollisesti heräävät kielteiset reaktiot, valmisteluun tarvittava aika jne.

Päätöksentekoa tapahtuu eri vaiheissa ja koko ajan. Jos yhdistyksellä on tiedotuspäällikkö, hän on yleensä vastuussa valmistelusta yhdessä ryhmän kanssa. Hänen on tärkeää tunnistaa edellä mainitut asiat, jotta ryhmä voi edetä kohti tavoitteita ja hallituksen päätöksentekoa. Tiedostuspäällikkö päättää ja sopii työkavereiden ja mahdollisesti muiden osallistujien kanssa esimerkiksi työnjaosta, yhteistyömuodoista, tiedonhankinnasta, aikatauluista, esityksen raameista ja esitykseen sisällytettävistä asioista jne. Jokainen ryhmän jäsen voi päättää itse, millä tavalla toimii ja miten hankkii ja käyttää tietoa.

Vaikka eri ihmiset eivät esimerkkitapauksessa yhdistyslain tarkoittamassa mielessä käytäkään päätösvaltaa, he todellisuudessa tekevät koko ajan päätöksiä. Jo se, että joku asiaa selvittävä henkilö päättää olla ottamatta yhteyttä henkilöön, jolla voisi olla arvokasta tietoa ja jota hän ei jostakin syystä arvosta, on päätös. Se voi vaikuttaa lopputulokseen eli ryhmän kampanjaa koskevaan esitykseen.

Siinä vaiheessa, kun kampanjasuunnitelmaluonnos on valmiina, tehdään monenlaisia päätöksiä. Puheenjohtaja päättää, milloin ja missä muodossa asia esitetään yhdistyksen mahdolliselle työvaliokunnalle ennen hallituksen käsittelyä. Tuossa vaiheessa ja työvaliokunnan käsittelyssä asia voidaan palauttaa valmistelijoille lisäselvityksiä tai tarkennuksia varten. Olosuhteet ovat voineet yhtäkkiä muuttua olennaisesti, joten tavoitteita voi olla hyödyllistä miettiä uudelleen. Luonnollisesti asia voidaan viedä sellaisenaan hallituksella. Sekin on päätös. Tuolloinkin voidaan päättää siitä, milloin asia otetaan esille. Puheenjohtajahan yleensä päättää listalle otettavista asioista ja niiden esittämisjärjestyksestä. Ei kannata sivuuttaa sitäkään tosiasiaa, että käsittelyjärjestyksellä on tärkeä merkitys: päätetäänkö asiasta kokouksen alussa vai vasta juuri ennen lounastaukoa, kun kokousta on kestänyt jo useitakin tunteja ja osallistujien valppaus ei ole enää parhaim-millaan.

Kaikissa noissa vaiheissa on tärkeää, että osallistujat kokevat psykologisesti turvalliseksi olla myös eri mieltä, koska muutoin toimitaan epädemokraattisesti eivätkä erilaiset näkemykset pääse rikastamaan päätöstä.

Päätöksenteosta puhuttaessa kannattaa siis aina muistaa se, että muodollinen ja todellinen päätöksenteko ovat eri asioita. Jokainen ihminen tekee käytännössä tuhansia tai kymmeniä tuhansia päätöksiä, vaikka sitä ei tule ajatelleeksi. Päätös on sekin, milloin aloittaa jonkin työn tai milloin pitää tauon.

Jäsenmäärältään suuressakin yhdistyksessä voi olla tapana, että muodollinen päätösvalta on keskitetty harvoihin käsiin. Vakiintuneena käytäntönä voilla olla, että työntekijöiden on pyydettävä esimieltään hyväksyntä vaikka kuinka pieniin hankintoihin. Kysymys on pitkälti myös luottamuksesta. Kas kummaa, mitä tapahtuukaan työpaikan ulkopuolella. Tuo sama toimihenkilö ottaa yksin tai puolisonsa kanssa esimerkiksi 200 000 euron asuntolainan. Miten ihmeessä hän voi sen päättää?

Näistä asioista lisää sivuston www.mytalentia.fi- verkkokurssilla Vaikuta järjestösi hallituksessa ja tuolla sivustolla olevassa tarinakirjassa Jarin matka järjestöpomoksi.

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

Professor Kash Rangan: Enlightening

Lue lisää »

Vault: How to be a Moral Leader: Sandra Sucher Reads The Making of the Atomic Bomb

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

A few of my favorite things

Neighborhood holiday lights are sparkling and candles are flickering in the windows of the houses in our small town....

Lue lisää »

Gratitude for the one who is always with you

I’m 24 years-old standing in a bathroom no bigger than a linen closet, staring at my bloodshot eyes in a mirror....

Lue lisää »