Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
Kelan johdon bonukset – vaikutukset kelan toimintaan
Kelan johdon bonukset – vaikutukset kelan toimintaan
Kela alkaa ottaa käyttöön uuden palkitsemistavan, kun se alkaa palkita korkeimpia johtajia aluksi pienillä bonuksilla. Jutussa kerrotaan palkitsemisen kriteereistä. Mikähän vaikutus tällä on koko kelan palveluun?
Äskettäin ylessä oli Juho-Pekka Rantalan haastateltavana oli telakkateollisuudessa uransa tehnyt vuorineuvos Martin Saarikangas. Hän korosti jokaisen telakkalaisen osuutta menestyksessä. Kaikkia palkittiin puhelinvaihteen hoitajasta ylimpään johtoon. Sillä luotiin yhteisöllisyyttä ja yhteishenkeä.
Saarikankaan johtaman yrityksen palkitseminen on poikennut ja poikkeaa edelleen monen muun yrityksen käytännöistä. Tapana on palkita jopa hyvinkin ruhtinaallisesti korkeinta johtoa, vaikka todellinen tulos saavutetaan muun henkilöstön innovatiivisuudella, tunnollisuudella ja erinomaisella palvelulla. Toki johto vaikuttaa asiaan, mutta kuitenkaan ei ole syytä ylikorostaa sen asemaa nimenomaan palkitsemisessa. Johto voi saada muutoinkin monikymmenkertaisesti enemmän palkkaa kuin asiakkaiden kanssa tekemisissä oleva henkilöstö. Lisäksi korkeimpaan johtoon kuuluvat eivät jää irtisanomistilanteessa tyhjän päälle, koska johtamissopimukset voivat turvata ruhtinaalliset erorahat.
Palkkauksessa on kysymys myös ihmisten arvostamisesta, Kun ajattelemme esimerkiksi kelaa, ei liene väärin todeta, että asiakkaita palvelevat ovat monessa mielessä avainasemassa. He neuvovat, ohjaavat ja käsittelevät mitä erilaisimpia etuuksia ja asioita. He kohtaavat ihmisten taloudellisen ja muun hädän. Heillä on paine saada asiat käsitellyiksi asetetuissa määräajassa. Ei ole samantekevää, miten he tässä vaativassa työssään onnistuvat. Sen vuoksi nämä ihmiset jos ketkä ansaitsisivat myös palkalla kannustamista työssään. Mikään ei tietenkään korvaa hyvää esimiestyötä ja yhteishenkeä työpaikalla.
Bonusmallit tulivat aikanaan Yhdysvalloista. Ne ovat johtaneet yrityksissä moniin ylilyönteihin. Samalla unohtuu se, ettei palkan kannustusvaikutus ole enää kovinkaan merkittävä, kun palkkataso ylittää tietyn rajan. Työn mielekkyys, vaikuttamismahdollisuudet, merkityksellisyys, työpaikan ilmapiiri, hyvä johtaminen jne nouset tärkeiksi tekijöiksi.
On tietenkin inhimillistä, että korkeimmat johtajat nostavat toistensa hallituksissa toistensa palkkoja. Monethan ovat mukana ristiin toistensa hallituksissa. Pienissä piireissä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Samaan hengenvetoon samat miljooniakin tienaavat ihmiset puhuvat työntekijöiden liian suurista palkoista!
| ||