Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa25: hyvien päätösten kasvualusta, ongelman ymmärtäminen ja diagnoosi

Hyvät ja varsinkaan monimutkaisia asioita koskevat päätökset syntyvät harvoin sattumalta. Mitä hyvä päätöksenteko edellyttää? Laadukas päätöksenteko edellyttää ainakin seuraavien neljän kriteerin täyttymistä:

1. tunnistetaan ongelma, luodaan syvällinen ymmärtämys ongelmasta, joka halutaan ratkaista, ja tehdään diagnoosi
2. päätetään ratkaisun kriteerit
3. tuotetaan riittävästi luovia ja hyväksyttäviä ratkaisuvaihtoehtoja
4.  arvioidaan eri vaihtoehtojen positiivisia ja negatiivisia

seurauksia sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.

Hallituksessa voi olla houkutuksena ryhtyä ratkaisemaan jotakin ongelmaksi koettua asiaa hätäisesti tunnistamatta ja määrittelemättä sitä ensin kunnolla. Tupolloin voidaan joutua ojasta allikkoon. Kaikki jäsenet eivät välttämättä tunnista tilanteessa mitään ongelmaa. Joskus asialle ei kannata yrittää tehdä mitään sillä hetkellä tai ettei ongelmaa yksinkertaisesti pystytä ratkomaan omin päätöksin.

Hallituksen jäsenten kannattaa pohtia sitä, millaisena kukin näkee ongelman ja kuvailee sitä. Jokaisen arvioon vaikuttavat erilaiset havainto- ja ajatteluvinoumat ja -harhat. Näistä kerron myöhemmin. Jäsenten kannattaa käydä dialogia siitä, onko kyseessä tällä hetkellä ilmenevä ongelma, tulevaisuudessa oletettavasti syntyvä ongelma tai kenties asian esittelijän olettama ongelma. Yhteisen kuvan muodostaminen määrittelee jatkossa sitä, miten ongelmaa ryhdytään ratkomaan. On myös mahdollista, ettei siihen puututa.

Hallitustoiminnassakin kannattaa muistaa se, että huonojen uutisten kertomista saatetaan kaikin keinoin vältellä ja keskittyä hyviin uutisiin. Hallituksen ohjenuoraksi kannattaa ottaa Nokian hallituksen entisen puheenjohtajan Risto Siilasmaan (2018) suosikkihokema: ”Uutisten puutuminen on huono uutinen. Huono uutinen on hyvä uutinen. Hyvä uutinen ei ole uutinen lainkaan.” Jotta nämä periaatteet toteutuvat käytännön toiminnassa, huonojen uutisten kertojaa on kannustettava puhumaan.

Diagnoosin tarkoituksena on ymmärtää ongelman luonnetta ja taustaa. Tuolloin tarkastellaan muun muassa sitä, miten suuresta asiasta on kyse, keitä asia koskee, mihin ja keihin se vaikuttaa ja mitä seurausvaikutuksia sillä on ja mitä ongelmasta mahdollisesti seuraa, jos siihen ei löydetä toteuttamiskelpoista ratkaisua.

Tarkemmin asiasta ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” -verkkokurssin aineistossa (www.mytalentia.fi).

Järjestöaktiivien kommentteja

”Kiireessä ryhdytään tekemään päätöksiä, vaikka ei tiedetä, miksi jostakin päätettävä ja mitä tavoitellaan.”

”Jäsenten osaamista yliarvioidaan. Ei uskalleta kyseenalaista esittelijän ehdotusta.”

”Eri ihmiset näkevät saman asian kovin eri lailla. Tulee monesti esiin vasta kokouksen jälkeen.”

”Puheenjohtaja keskeisessä roolissa. Maltettava käyttää aikaa asian perustan selvittämiseen ja näkemysten etsintään. Luo pohjaa päätöksille.”

”Harmillista lukea pöytäkirjasta, mistä päätetty.”

”Toimihenkilöiden tavassa esittää asioita eroja. Joku esittää asian monipuolisesti ja kuvaavasti. Toinen ylimalkaisesti. Kolmas pilkun tarkasti ja yksityiskohtia painottaen. Kokonaisuus hämärän peitossa.”

”Vaatii meiltä päättäjinä itsekuria selvittää asiaa hyvin ennen johtopäätöksiä.”

”Kenen ongelmaa ollaan ratkomassa? Siinäpä kysymys.”