web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja. Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määrittelee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti energisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhallisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa”.

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.” 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja…Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määritte-lee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti ener-gisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhal-lisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ().

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.” 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja…Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määritte-lee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti ener-gisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhal-lisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ().

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.” 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja…Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määritte-lee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti ener-gisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhal-lisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ().

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.”

Uutiset Espoo.fi

Kokemusasiantuntija tuo arjen äänen perhekeskusten suunnitteluun

Kokemusasiantuntija Pirkko toimii perhekeskuksen valmisteluryhmässä perheen ja asukkaan äänenä. Hänelle...

Lue lisää »

Pääkaupunkiseudulla palataan lähiopetukseen ja valmistellaan sisäharrastusmahdollisuuksien avaamista 20-vuotiaille ja tätä nuoremmille

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä linjasi kokouksessaan tiistaina 20.4.2021 hallitusta palaamisesta...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

5 ways to be a better work-from-home coworker

Lue lisää »

What Went Wrong with the Boeing 737 Max?

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

Priorities for the wisdom years

The sun is shining bright this morning, an unexpected gift after two days of strong winds and driving rain. It was...

Lue lisää »

I hope something good happens to you today

There are some days when I feel a sincere sense of weariness at the state of our world and I just want to find a small...

Lue lisää »