web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja. Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määrittelee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti energisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhallisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa”.

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.” 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja…Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määritte-lee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti ener-gisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhal-lisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ().

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.” 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja…Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määritte-lee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti ener-gisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhal-lisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ().

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.” 

Kokemuksia järjestöjen hallitustoiminnasta, osa 21: temperamentti

 

Hallituksen kokouksessa näkyy, että jäsenillä on erilainen temperamentti. Temperamentilla tarkoitetaan professori Liisa Keltikangas-Järvisen (2016) mukaan joukkoa ”synnynnäisiä taipumuksia tai alttiuksia, jotka selittävät ihmisen käytöstä ja ennen kaikkea käytöksessä ilmeneviä ihmisten välisiä eroja…Temperamenttipiirteet ovat hyvin pysyviä ja ilmenevät samoissa tilanteissa samanlaisina.”

 

Temperamentti vastaa kysymykseen, miten hallituksen toimii. Se ei kerro siitä, miksi hän tekee niin kuin tekee. Se pelkästään määritte-lee käyttäytymisen tavat ja reaktiot.

 

Synnynnäisiä temperamenttipiirteitä ovat sosiaalisuus, aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja ujous. Eri piirteet eivät ole joko – tai-ominaisuuksia, vaan jokainen piirre muodostaa jatkumon. Jokainen asettuu johonkin kohtaan jatkumolla siinä kokonaisuudessa, jossa se ilmenee.

 

Temperamentti näkyy ihmisen ulkoisessa käyttäytymisessä. Esi-merkiksi aktiivisuus ilmenee eri tavoin. Joku ilmaisee vahvasti ener-gisyyttään, toimii nopeasti ja pontevasti. Toinen taas toimii rauhal-lisen verkkaisesti ja asiaan keskittyneesti.

 

Temperamentiltaan erilaisia ihmisiä arvotetaan helposti siten, että vahvasti ulospäin suuntautuneita ja aktiivisia ihmisiä pidetään vahvempina ja sosiaalisesti taitavampina kuin ujoja. Kuitenkin äärimmäisen sosiaalinen voi hankkiutua helposti kahnauksiin toisten kanssa. Voimakkaan ihmisen mielipide voi tukahduttaa aremman ihmisen mielipiteen. Ujo osaa luontaisesti välttää tällaiset tilanteet. Hän toimii harkitummin ja vähemmän impulsiivisesti. Ujous voi näyttäytyä todellisena vahvuutena vuorovaikutustilanteissa.

 

Kenelläkään ei ole oikeutta käyttäytyä kokouksessa miten tahansa vetoamalla siihen, että hänellä nyt sattuu olemaan sellainen temperamentti. Yhtä vähän muiden kannattaa hyväksyä epäkohteliasta käyttäytymistä. Lisää asiasta verkkokurssilla ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ().

 

Kommentteja

”Joskus aiemmin ajattelin, että joku ei vain halua keroa mielipidettään, kunnes opin, että ihminen oli aika ujo.”

”Ärsyttää, kun kaveri on päälle päsmäri joka asiassa. Ei kuuntele muita.”

”Ujous on voimavara kunhan sen tiedostaa.”

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

Professor Linda Hill: Curiosity

Lue lisää »

HBS Faculty Pick Trends to Watch in 2022

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

A few of my favorite things

Neighborhood holiday lights are sparkling and candles are flickering in the windows of the houses in our small town....

Lue lisää »

Gratitude for the one who is always with you

I’m 24 years-old standing in a bathroom no bigger than a linen closet, staring at my bloodshot eyes in a mirror....

Lue lisää »