Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | |||
5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
Kokemuksia järjestöjen hallitustoiominnasta, osa 3: tavoitteet, realismi
Kahdella verkkokurssilla (mytalentia.fi) : "Vaikuta järjestösi hallituksessa" ja "Pyritkö järjespuheenjohtajaksi" käsittelen monipuolisesti järjestöjen hallitustoimintaa. Tässä juttusarjassa kerron käsikirjoitusvaiheessa saamistani hallitusten jäsenten näkemyksistäni ja kokemuksista.
järjestösi hallituksessa" ja "Pyritkö järjespuheenjohtajaksi" käsittelen monipuolisesti hallitustoimintaa. Tässä
Tavoitteiden realistisuus
Tavoitteiden yhteydessä voidaan puhua realistisuudesta, kun tosiasiassa tarkoitetaan siitä, voidaanko tavoitteet saavuttaa. Kuten yleensäkin, realistisuus tarkoittaa meille jokaiselle ainakin jollakin tavalla eri asioita. Joku asettaa riman paljon korkeammalle kuin joku toinen. Jos emme pyri selvittämään keskenämme, mitä itse kukin yksin ja sitten yhdessä tarkoitamme jollakin asialla, ei asetettava tavoitekaan näyttäyty kaikille yhteisenä.
Realistisuuden sisältö on Martti Siiralan (Uurtimo 2a000) mukaan pelkistettynä ”minä tiedän, mikä on todellista ja mitkä todellisuuden vaatimukset ovat. Minun tulee määrätä, miten me suhtaudumme johonkin ja mitä me odotamme joltakin.” Realismin ydin on asenne, että ihminen ajattelee tietävänsä jonkin asian jo ennakolta. Jonkun mielestä kannattaa olla realisti ja tehdä hänen sanomallaan tavalla.
Avain asemassa onkin keskustelu ja yhteisen näkemyksen löytäminen. On selvää, että matalaksi asetetut tavoitteet eivät innosta ja että liian kovat tavoitteet voivat ahdistaa ja saada luopumaan yrittämisestä.Yhtä vähän luo innostusta se, että tavoitteet asetetaan vuodesta toiseen suunnilleen samanlaisiksi muuttamalla vain sanamuotoja tai lukuja.