web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Miksi kokouksissa ei kysellä?

 

 Mikä estää ihmisiä kyselemästä kokouksessa? Jos ihmiset eivät koe kokouksessa psykologista turvallisuutta, moni välttelee kysymistä ja kaikkea sellaista, minkä hän kokee pelottavaksi, ahdistavaksi tai muuten epämiellyttäväksi.

 

 Monissa eri yhteyksissä on tullut esille seuraavia asioita, jotka voivat olla kysymisen esteinä.

 

 Kokouskulttuuri ei suosi kyselemistä. ”Moni kaveri on hämmästynyt, eikö hän ole muka kertonut riittävän selvästi.”

 

Ihmiset eivät luota toisiinsa. ”Tuntuu, että sanomisiani ei oteta todesta.”

Osallistujat pelkäävät tulevansa torjutuiksi. Todellisuudessa kysymys onkin kysymys siitä, että puhuja ei ole osannut tai halunnut esittää asiaa ymmärrettävästi.

Hallituksen jäsen kokee itsensä epävarmaksi ja voimattomaksi ja pelkää jäävänsä yksin kannanottoineen. ”Mielessä on ajatus, että kuulunko enää joukkoon, kun alan kysellä varsinkin pitkään hallituksella olleilta.”

Osallistujalla on kielteisiä kokemuksia ja tuntemuksia siitä, että on aikaisemmin kysellyt asioita. ”Kyselin alussa, mutta sain ihmetteleviä ja vähätteleviä katseita. Välttelin kysymistä.”

Jäsenen tärkeänä kokemaan ehdotukseen ei ole otettu mitään kantaa. ”Kysymyksiäni seurasi monta kertaa hiljaisuus. Vähemmästäkin ymmärsin.”

Hankalien asioiden sivuuttaminen. Kokouksessa vältellään ottamasta esille asioita, jotka voivat herättää voimakkaitakin tunteita.

Miten kysyä? Jäsen ei tiedä, millä tavalla kannattaisi kysyä.

Kokouksen puheenjohtaja ei arvosta kysymistä ja varsinkaan esitysten kriittistä arviointia ja asioiden kyseenalaistamista. ”Puheenjohtaja toimii puolueellisesti jakaessaan puheenvuoroja.”

Tyytyväisyys. Osallistujat ovat tyytyväisiä, kun asiat saadaan käsitellyiksi mahdollisimman nopeasti ja näennäisen sopuisasti.

Uusien jäsenten aliarviointi. Hallituksen uusien jäsenten ei odoteta kysyvän mitään, koska heidän osaamistaan aliarvioidaan tai väheksytään.

Yliyleistäminen. Asioita yleistetään (aina, kaikki, jokainen, ei kukaan, ei koskaan jne) tai pyritään luomaan käsitys, että asiasta on olemassa yleinen mielipide, joka tukee  esittäjän asiaa.

Pelko. Ei uskalleta haastaa voimakkaasti esiintyviä hallituksen jäseniä tai muita kokoukseen osallistuvia. 

 

 Miten sitten kysyä? Tästä seuraavassa jutussa ja kesäkuussa ilmestyvissä verkkokursseissa ”Vaikuta järjestösi hallituksessa” ja ”Pyritkö järjestön puheenjohtajaksi?” ja näihin kuuluvissa käsikirjoissa.

 

HUOM! Jos haluat saada lisätietoja ja lukea järjestötoimintaa koskevia juttujani, lähetä meiliosoitteesi sähköpostiini. Saat monenlaisia vinkkejä ja työkaluja omaan toimintaasi.

 

 

 

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

Professor Linda Hill: Curiosity

Lue lisää »

HBS Faculty Pick Trends to Watch in 2022

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

A few of my favorite things

Neighborhood holiday lights are sparkling and candles are flickering in the windows of the houses in our small town....

Lue lisää »

Gratitude for the one who is always with you

I’m 24 years-old standing in a bathroom no bigger than a linen closet, staring at my bloodshot eyes in a mirror....

Lue lisää »