Monilla ensimmäisiä kertoja hallituksen kokouksiin osallistuneilla on kokemuksia ja muistoja siitä, miten jännittäviltä puheenvuorojen pyytäminen ja pitäminen tuntuivat. Moni on ollut ensimmäisissä kokouksissa hiljaa ja tarkkaillut sitä, miten muut ovat puhuneet.

Puheenvuoroa miettivän mieleen tulee helposti seuraavanlaisia ajatuksia:

• Miten voitan jännitykseni? Mitä tapahtuu, jos en saakaan sanotuksi asiaani?
• Onko esittämäni asia muiden mielestä sittenkään tarpeeksi tärkeä? Entä jos joku vähättelee puheenvuoroani vaikkapa vain ilmeillään ja eleillään? Miten kestän tällaisen tilanteen?
• Onko parempi olla aluksia hiljaa ja katsoa, miten muut käyttäytyvät?
• Mitä tapahtuu, jos kuitenkin pyydän jo ensimmäisenä puheenvuoron? Tiedostan, että oma sanottava on aivan yhtä tärkeä kuin kaikkien muidenkin.

Mieti tuollaisessa tilanteessa, että käytät rohkeasti ensimmäisen puheenvuoron, jos siihen on mahdollisuus. Tästä on monenlaista hyötyä. Pääset sanomaan sanottavasi odottamatta, josko joku toinen ennättää kysyä tai kommentoida samaa asiaa ennen sinua. Jännitys vähenee, kun sinun ei tarvitse odottaa puheenvuorojärjestystä ja mahdollisesti kymmentä muuta puheenvuoroa. Voit keskittyä kuuntelemaan muiden puheenvuoroja.

Ensimmäisenä puhuminen voi myös haitata asian käsittelyä. Jos kokouksen puheenjohtaja ilmaisee ensimmäisenä vahvan käsi-tyksensä asiasta, keskustelu saattaa tyrehtyä siihen. Eri mieltä olevat eivät välttämättä rohkene esittää näkemyksiään. Sama tapahtuu, jos tilanteesta riippumatta sama henkilö käyttää joka asiasta ensimmäisen puheenvuoron ja saa mielipiteilleen kannatusta kokonaan riippumatta siitä, viekö hän puheenvuorollaan asiaa eteenpäin.

Miten aiot toimia seuraavissa kokouksissa?

#hallitus  #hallituksen kokous  #puheenvuoro