web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Hallitusneuvottelut ja neuvotteluvoima

Hallitusneuvotteluissa on kysymys myös neuvotteluvoimasta. Neuvottelija tarvitsee neuvotteluvoimaa, jotta voi saavuttaa haluamiaan tuloksia neuvottelemalla. Neuvotteluvoimassa on kyse tasapainosta tarpeiden ja pelkojen välillä. Sillä osapuolella, jolla on suuremmat huolenaiheet, pelot, tarpeet ja muut intressit, on yleen-sä vähemmän neuvotteluvoimaa, koska se tarvitsee toista enemmän sopimusta.

Neuvottelijat miettivät valmisteluvaiheessa, millä osapuolella on neuvotteluissa eniten saavutettavaa ja vastaavasti menetettävää, millä tavalla oma puolue voi vaikuttaa hallituksessa päätöksiin ja millä puolueella on myös aika puolellaan.

Neuvotteluvoima perustuu aina toisen osapuolen käsitykseen, ei välttämättä tosiasioihin. Monesti varsinkin kokematon neuvottelija saattaa yliarvioida toisen osapuolen neuvotteluvoimaa ja siten heikentää omia asemiaan. Hallitusneuvotteluissa puolueilla on luonnollisesti konkareita neuvottelijoina. Neuvotteluvoima voi vaihdella neuvottelujen kuluessa, vähentyä tai kasvaa.

Valta ei ole sama asia kuin neuvotteluvoima. Pienellä lapsella vähän   valtaa suhteessa vanhempiinsa, mutta hän saa monesti vanhem-man tekemään haluamiaan asioita kuten ostamaan kaupassa karkkeja, jotta vanhemmat välttyvät ikävältä välikohtaukselta kassalla.

Neuvottelijan neuvotteluvoima voi perustua itsetuntoon, neuvot-telurooliin, asiantuntijuuden tuomaan arvovaltaan, maineeseen, aikaisempiin kokemuksiin, osapuolten välisiin suhteisiin (luotta-mukseen), tavoitteellisuuteen, käytettävissä olevaan aikaan, vaih-toehtoihin ja neuvottelijan käytössä oleviin vallan muotoihin, suo-raan ja epäsuoraan valtaan. Puolueilla on mahdollisuus halutessaan vetäytyä neuvotteluista taikka varoittaa tai uhata sillä.

Aika vaikuttaa neuvotteluvoimaan siten, että osapuolella, joka ha-luaa nopeammin saada aikaan sopimuksen, on yleensä vähemmän neuvotteluvoimaa kuin sillä, jolla ei ole mitään kiirettä neuvotella.

Sillä osapuolella, jolla on enemmän vaihtoehtoja siltä varalta, ettei sopimukseen päästä, on enemmän käytössään neuvotteluvoimaa.

Näitä ja muita asioita käsittelen tarkemmin uudessa verkkovalmennusaineistossa, joka on myynnissä nopeille tilaajille 20 %:n alennuksella: www.mytalentia.fi

Uutiset Espoo.fi

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä puoltaa yleisötilaisuuksien lohkomisvaatimuksesta sekä kahden metrin turvaväleistä luopumista

Epidemiatilanne pääkaupunkiseudulla on kehittynyt kohti parempaa suuntaa, vaikka tartuntamäärät ja positiivisten...

Lue lisää »

Valtuusto jakoi luottamuspaikat

Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Henna Partanen (Vihr.) ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi Henrik Vuornos...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

Professor Linda Hill: Curiosity

Lue lisää »

HBS Faculty Pick Trends to Watch in 2022

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

A few of my favorite things

Neighborhood holiday lights are sparkling and candles are flickering in the windows of the houses in our small town....

Lue lisää »

Gratitude for the one who is always with you

I’m 24 years-old standing in a bathroom no bigger than a linen closet, staring at my bloodshot eyes in a mirror....

Lue lisää »