web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Maistiaisia Ammattijärjestö ajassa 2 -kirjasta

Järjestön johtamista koskevasta kirjan osiosta:

Muutama hyödyllinen muistisääntö

1. Rakenna luottamusta johdettaviin ja muihin yhteistyökumppaneihin. Se
mahdollistaa rakentavan palautteen ja monipuolisen vuorovaikutuksen ja dialogin sekä perustan innovoinnille, yhteistyölle ja uudistumiselle.

2. Tunne myötätuntoa itseäsi ja muita kohtaan. Täydellisyyden tavoittelu
ja kova itsekritiikki sokaisevat, vahingoittavat ihmissuhteita, saavat kokemaan
heikkoutta epäonnistumisen hetkillä ja vahingoittavat terveyttä. Sen vuoksi yritä muistaa, että jokaisella on omat vahvuutensa ja kehittämisalueensa. Elämä on monissa suhteissa epätäydellistä. Täydellisyyden tavoittelu ei kannata. Emma Seppälän kirja ”The Happinessa Track. How to apply the science of happiness to accelerate your success” (Seppälä 2016) tarjoaa tutkimukseen perustuvaa tiivistä tietoa siitä, millä tavalla itse kukin voi vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa sekä omaan että muiden onnistumiseen.

3. Kysy, mitä johdettavat tarvitsevat onnistukseen. Tämä voi koskea esimerkiksi uusien taitojen hankkimista, tavoitteiden yhteistä määrittelyä ja niiden kirkastamista, yhteisiä muutoshakkeita, uusia yhteistyösuhteita, tehtävien muutoksia, työvälineitä tai -tiloja, työryhmätyöskentelyä, palautteen antamisen tapaa tai muuta vuorovaikutusta.

4. Keskity johdettavien vahvuuksiin ja auta luomaan uusia vahvuuksia.
Muista, että ryhmien onnistuminen riippuu siitä, miten yksilöt kehittävät osaamistaan, miten halukkaita ja kyvykkäitä ne ovat yhteistoimintaan ja miten rakentavasti he toimivat yhdessä ja täydentävät vahvuuksillaan toinen toistensa osaamista ja sen puutteita. Avainsanana on tiimin jäsenten ja koko yhteisön yksilöiden yhteistoiminta.

Tähän liittyy tärkeä kysymys: miten huolehditaan siitä, että päivittäin hoidetaan myös sellaiset asiat, jotka eivät pintapuolisesti tarkastellen näyttäisi kuuluvan kenenkään tehtäviin, ja jotka on yhteisen edun vuoksi kuitenkin hoidettava. Käytännössä tapahtuu helposti siten, että kukin odottaa jonkun toisen huolehtivan asiasta. Lopputuloksena on silloin, ettei kukaan kanna vastuuta ja tärkeäkin asia jää hoitamatta. Tässäkin keskustelu pelisäännöistä voi olla avain aktiiviseen toimintaan. Johtaja voi olla tässäkin asiassa tarvittaessa hyvänä esimerkkinä.

Tilanne on tuttu siitä, että sairauskohtauksen saanut ihminen makaa kadulla
tiedottamana ja ympärillä on useita ihmisiä. Jokainen odottaa, että joku toinen
hälyttää apua ja mahdollisesti tarkistaa sairastuneen tilanteen. Tutkijat antavat
ohjeen avun tarvitsijalle: hän pyytää apua osoittamaltaan henkilöltä, jos voi sen käytännössä tehdä. Silloin vastuu siirtyy pyynnön kohteelle.

5. Huolehdi osaltasi työilmapiiristä. Arkiset käytännöt ja normaalit käyttäytymissäännöt kuten toisten kunnioitus, läsnäolo, yhteistyö ja toinen toistensa auttaminen vaikuttavat oleellisesti ilmapiiriin. Työpaikalla joku saattaa sanoa esimerkiksi kahvihuoneeseen mennessään: ”eihän täällä ole ketään”. Mistä tämä kertoo?

Ilmapiirillä on vahva vaikutus siihen, miten motivoituneina ihmiset työskentelevät. Onkin syytä korostaa, että professori Soile Keskisen (Keskinen 2005) mukaan aistaitoihin kuuluu ”velvollisuus huolehtia osaltaan työpaikan viihtyvyydestä, resurssien järkevästä käytöstä, yhteistyöstä työtovereiden ja esimiehen kanssa, mielipiteen ilmaisemisesta asioiden eteenpäin viemiseksi sekä aktiivisesta osallisuudesta työpaikan asioiden edistämiseksi.” Jokaiselta voidaan edellyttää näitä asioita. Ne ovat osa psykologista työsopimusta.

6. Edistä yhteisöllisyyttä. Toimivassa työyhteisössä kaikilla toimijoilla on selkeä
näkemys toiminnan tarkoituksesta. He osallistuvat tavoitteiden asettamiseen, tekevät joustavasti yhteistyötä käyttäen eri ihmisten vahvuuksia, arvioivat jatkuvasti toimintaa ja ottavat kehitysaskeleita. Tätä varten he jakavat yhteiset arvot ja noudattavat yhteisiä pelisääntöjä.

7. Luo edellytyksiä luovuudelle. Auta ryhmää kehittymään huippujoukkueeksi.
Älä säikähdä kovaakaan väittelyä. Ole päättäväinen. Olkaa valmiita kokeilemaan uusia asioita, ottamaan yksin ja yhdessä tietoisia riskejä ja oppimaan epäonnistumisista. Toimi ketterästi silloin, kun toiminta vaatii suunnan muutosta.

8. Huolehdi omasta fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnistasi.
Uskalla ottaa tilaa rauhoittumiselle kiireiden keskelle. Lähde vaikka kävelylle,
meditoi tai keskity hengitykseesi. Pyri työssäsi vaihtelevuuteen siten, että teet
vaihtelevasti tehtäviä, jotka vaativat erilaista keskittymistä ja jotka kaikki eivät
ole tiedollisesti yhtä kuormittavia.

Riittävä lepo, terveellinen ravinto ja monipuoliset ihmissuhteet luovat perustaa
omalle hyvinvoinnille, joka näkyy sitten myönteisesti työssä. Kannusta myös
toisia ottavamaan nämä asiat huomioon.

9. Rakenna monipuolista yhteistyötä. Järjestöjen johtajien toiminta painottuu
monenlaiseen yhteistyöhön omassa organisaatiossa, keskusjärjestössä ja muiden yhteistyökumppanien kanssa. Selkeytä oma roolisi. Toimi joustavasti ja rakenna luottamusta. Eri tiimien yhteistyötä voi edistää siten, että sovitaan vuorovaikutuksen periaatteista: palauteen antamisen ja vastaanottamisen periaatteista, toimintavoista erimielisyystapauksissa, ihmisten välisten jännitteiden käsittelystä ja kunkin vastuusta yhteisten pelisääntöjen noudattamisesta ja niiden noudattamatta jättämisen seurauksista.

10. Keskity kulloiseenkin tekemiseen. Sen sijaan, että murehtisit painokkaasti
tulevia haasteita ja toiminnan lopputuloksia, keskity siihen, minkä voit kulloinkin tehdä. Liiallinen tulevien asioiden pohtiminen voi ahdistaa. Menneiden muisteleminen saattaa puolestaan kaduttaa. Hetkessä eläminen auttaa suuntaamaan energiaa tekemiseen, jonka seurauksena saatte tuloksia aikaan. Etukäteen ei ole yleensä mahdollista tietää, millaisiksi asiat muodostuvat. Huolehdi samalla siitä, että asioiden päivittäinen kehittäminen on mahdollisimman monen ihmisen ohjenuorana. Miten asioita voi tehdä entistä paremmin ja yksinkertaisemmin tekemällä kuitenkin kaiken tarpeellisen?


Henkilöstöä koskevasta osiosta:

Palaute kompassina

Palautteella on huono kaiku suomalaisessa työelämässä. Se mielletään
helposti ihmisen persoonan arvostelemiseksi, suoritusten arvostelemiseksi
tai muuksi kielteiseksi arvioinniksi. Oikein toimiessaan palaute luo
yhteistä tulkintaa ja ymmärrystä sekä kertoo, ollaanko menossa oikeaan
suuntaan ja kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Samalla se auttaa
tarvittaessa muuttamaan suuntaa, löytämään kehittämiskohteita,
kannustaa ja innostaa kehittämään osaamista ja sitä kautta toimintaa.
Palaute auttaa myös lopettamaan tai ehkäisemään haitalliseksi havaittua
toimintaa.

Onnistunut palaute luo myönteistä virettä keskinäiseen vuorovaikutukseen, rakentaa ja vahvistaa keskinäistä luottamusta ja auttaa ehkäisemään ongelmia. Keskeistä palautteen antamisessa on tavoite: mihin palautteen antamisella pyritään. Halutaanko palautteella tehdä kiittäminen ja kannustaminen näkyväksi osaksi arkea, lisätä motivaatiota, vahvistaa hyväksi havaittua toimintaa ja erityisesti yhteistyötä vai saada aikaan muutosta toisen ihmisen käyttäytymisessä? Halutaanko sillä vain muuttaa omaa huonoksi koettua olotilaa?

Palautteen saamisen tavat

Palautetta voi saada lähinnä kolmella tavalla: pyytämällä, pyytämättä ja havainnoimalla. Pyytäminen tarkoittaa sitä, että ihminen kysyy itse esimieheltä tai työkavereilta, millä tavalla he näkevät hänen toimintansa ja mitkä asiat voisivat edistää hänen työssä kehittymistään ja yhteistyötä sekä sitä kautta toiminnan tuloksellisuutta. Pyytämättä ihminen saa palautetta helposti silloin, kun jokin asia on epäonnistunut.

Yleensä harvemmin ja vähemmän säännöllisesti kiitetään onnistumisista,
pienistä edistysaskeleista ja varsinkaan yrittämisestä. On selvää, että jokainen voi tehdä havaintoja paitsi toisten sanomisista myös kehonkielestä, erityisesti äänen painosta, ilmeistä ja eleistä, ja siitä, sujuuko jokin asia vai ei tai onko ihmisten välillä jonkinlaisia jännitteitä.

Palautteen muotoja ja sävyjä
Palautteen antamisen muodon ja sävyn ratkaisee se, missä tarkoituksessa palautetta annetaan. Tällöin palautteella voidaan parhaimmillaan rohkaista ja innostaa vastaanottajaa, auttaa häntä kehittämään joitakin taitojaan tai suoriutumaan aikaisempaa paremmin tehtävissään. Samalla vaikutetaan saajan ja omaan mielialaan: onko palautteen jälkeen miellyttävä vai jollakin tavalla epämiellyttävä olo.   --------------------------

Uutiset Espoo.fi

Palautteellasi on merkitystä enemmän kuin uskotkaan

Oletko joskus antanut palautetta Espoon kaupungille ja miettinyt onko sillä merkitystä? Palautteesi on meille todella...

Lue lisää »

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21.4.2021

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään mm. Henttaan, Suurpellon ja Kuitinmäen väestön...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

5 ways to be a better work-from-home coworker

Lue lisää »

Up Close: Live Online Classrooms

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

Priorities for the wisdom years

The sun is shining bright this morning, an unexpected gift after two days of strong winds and driving rain. It was...

Lue lisää »

I hope something good happens to you today

There are some days when I feel a sincere sense of weariness at the state of our world and I just want to find a small...

Lue lisää »