web stats
diashow
Markku Silvennoinen | Tietokirjailija

Muualla verkossa

Jaa eteenpäin

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
      1 2 3 4
5 6 7 8 9 10 11
12 13 14 15 16 17 18
19 20 21 22 23 24 25
26 27 28 29 30    
Tietotori

Historia toistaa itseään – uusi keskusjärjestö jäämässä haaveeksi?



Keskusjärjestöjen yhdistäminen on ollut esillä monta kertaa. Tähän saakka varsinaiset yhdistämishankkeet eivät ole johtaneet konkreettisiin tuloksiin. Nytkin Uusi keskusjärjestö -hankkeesta on luopunut isoja liittoja. Tämä merkinnee koko hankkeesta luopumista, sen olennaista supistumista tai ainakin aikataulun venyttämistä.

TAK-hanke. Kolme STTK:n ja kolme TVK:n liittopuheenjohtajaa käynnistivät 1970-1980-lukujen vaihteessa keskustelun toimihenkilöliikkeen eheyttämisestä. Hanke tunnettiin nimellä TAK. Keskeisenä puuhamiehenä oli silloinen STTK:n puheenjohtaja Jorma Reini. Puheenjohtajat julkistivat ajatuksensa vihkosessa Toimihenkilöliike 8.2.1980. Hanke ei kuitenkaan edennyt keskusteluja pidemmälle.

TVK:n konkurssi. Uusi vaihe käynnistyi sen jälkeen, kun Toimihenkilöiden ja virkamiesjärjestöjen keskusliitto TVK haettiin konkurssiin syyskuussa 1992. Valtakunnansovittelijaksi siirtynyt Jorma Reini puhui Tehyn työmarkkinapäivillä 2.10.1992 suurten toimihenkilöliittojen yhteistyön tiivistämisestä siten, että joku kutsuu koolle ryhmän tätä varten. Tätä puheenvuoroa voidaan pitää eräänlaisena alkuna uudelleen viritetylle toimihenkilöjärjestöjen keskusjärjestöhankkeelle. Tuossa vaiheessa TVK-laiset liitot vasta käynnistivät omia selvityksiään keskusjärjestöratkaisuiksi.

Reinin ajatus ei juuri saanut aikaan julkista keskustelua. Sitten alkoi tapahtua. Tehyn puheenjohtaja Raija Hukkamäki kutsui kymmen liiton puheenjohtajaa joulukuussa 1992 keskustelemaan liittojen yhteistyön kehittämisestä. Keskustelussa olivat mukana muun muassa Pankkitoimihenkilöliitto PTL (nyttemmin Ammattiliitto Pro), Opettajien ammattijärjestö OAJ, Valtion Henkilöstöjärjestöjen Keskusliitto  VHKL (nyttemmin Pardia), Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer, Teknisten Liitto TL (nyttemmin Ammattiliitto Pro), Insinööriliitto IL, Suomen Teollisuustoimihenkilöiden Liitto STL (nyttemmin Ammattiliitto Pro) ja Kunnallisvirkamiesliitto (nyttemmin Jyty).

Reini ulkopuoliseksi selvittäjäksi. Liittojen yhteistyöhanketta selvittämään haluttiin ulkopuolinen henkilö. Tehyn puheenjohtaja Raija Hukkamäki ja VHKL:n puheenjohtaja Timo Mikkola pyysivät valtakunnansovittelija Jorma Reiniä tehtävään. Reiniä kohtaan tunnettiin myös epäluuloa. Hänen katsottiin vaarantavan puolueettoman asemansa valtakunnansovittelijana. Jotkut näkivät Reinin uumoilevan petaavan itselleen paikkaa uuden keskusjärjestön puheenjohtajana. Tämä näkemys perustui Reinin toimintaan TAK-hankkeessa.

Liitot antoivat Reinille toimeksiannon 25.1.1993. Reiniltä pyydettiin selvitystä ja lausuntoa siitä, ”onko mahdollista rauhallisen järjestökehityksen turvaamiseksi toimihenkilökentässä ja taloudellisesti järkevän keskusjärjestötoiminnan aikaan saamiseksi edunvalvontatyössä toimihenkilöliittojen sopia keskusjärjestötoimintojen uudelleen järjestelyistä yhteisesti”. Pyyntöä esittämässä oli myös kaksi uutta akavalaista liittoa. Jorma Reini oli valmis tehtävään.
Keskusjärjestöhankkeessa mukana olleiden jäsenmäärältään isojen liittojen lähtökohtana oli luoda raamit uudelle keskusjärjestölle.
Pienemmillä liitoilla olisi ollut sen jälkeen mahdollisuus tulla mukaan. Ajatuskulku oli selväpiirteinen: mitä isot edellä sitä pienet perässä.

Reini hoiti ripeästi selvitystyön. Hankkeen ulkopuolella olevat liitot saivat ensimmäisen kerran avoimesti tietoa hankkeesta 11.2.1993 järjestetyssä tilaisuudessa. Tilaisuuteen kutsuttiin Akavan, STTK ja kaikkien nurin menneen TVK:n jäsenliittojen edustajat. Tämän tilaisuuden jälkeen liitoilla oli vajaa viikko aikaa tehdä ehdotuksia Reinille, joka luovutti selvityksensä toimeksiantajaliitoille 16.2.1993. Liitoilta pyydettiin vastaukset viimeistään 15.3.1993.

Reinin keskusjärjestömalli. Reini esitti, että ”SAK:n ulkopuoliset toimihenkilöliitot yhdistäisivät keskusjärjestötoimintonsa ja perustaisivat SAK:n rinnalle uuden puoluepoliittisesti sitoutumattoman ryhmittymän: selkeästi työmarkkinajärjestelmän keskusjärjestötasolla toimimiseen ja sen jäsenliittojen sitä edellyttämiin palveluihin keskittyvän keskuksen.” Edunvalvonnan sisältökysymyksiä ei käsitelty.

Reinin selvitystyö sai osakseen arvostelua SAK.sta ja Akavasta. Akavan puheenjohtaja Voitto Ranne kysyi, ”mitä yhteistä on esimerkiksi Helsingin raitiovaunukuskilla ja professorilla”. Keskustelussa nousi esille tarve muodostaa uusi keskusjärjestö vastavoimaksi SAK:lle. Uusi järjestö olisi ollut lähes SAK:n suuruinen jäsenmäärältään.

Tahdon asia. Moni liittopuheenjohtaja sanoi hankkeen selvitysvaiheessa, että hankkeen eteenpäin vieminen tiukassa aikataulussa oli nimenomaan tahdon asia. Liittojen kannanotot puhuivat kuitenkin muuta. Esimerkiksi OAJ totesi, että ”on kuitenkin epätodennäköistä, että esitetyssä aikataulussa voitaisiin tehdä riittävän laaja ratkaisu”.
Reini joutui toteamaan loppupäätelmänään, että yli 60 % vastanneiden liittojen edustamasta henkilöjäsenten määrästä laskettuna ilmoitti tuossa vaiheessa jättäytyvänsä uuden keskusjärjestön ulkopuolelle. Ne kuitenkin ilmoittivat suhtautuvansa myönteisesti perusajatukseen, jos suunnitelma voitaisiin toteuttaa riittävässä laajuudessa. Reini totesi, ettei tuossa vaiheessa ollut ”reaalisia edellytyksiä niin pitkälle menevälle yhdistymiselle kuin mitä perustamisselvityksessä esittämääni lausuntoon sisällytin. Lausunnossa esittämästäni jatkoaikailmoituksesta lienee siis tästä syystä luopua.” Reinin malli toteutui pienimuotoisena, kun lähes kaikki entisen TVK:n jäsenliitot liittyivät STTK:n jäseniksi.

Uusi keskusjärjestö -hanke. Vuonna 2015 käynnistettiin uuden keskusjärjestön luomiseksi. Tuolloin korostettiin muun muassa järjestön poliittista sitoutumattomuutta. Tarkoitus on ollut, että toiminta perustuu demokraattiseen edustukseen, joka ottaa kaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikentäisi liittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. Hankkeeseen lähti alkuvaiheessa mukaan 49 ammattiliittoa, Akavan jäsenliitoista Insinööriliitto ja Tekniikan asiantuntijat KTK, joka kuitenkin vetäytyi hankkeesta.

Uusi keskusjärjestön on ollut tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden~ensi vuoden alussa. Tarkoitus oli, että liitot allekirjoittavat perustamissopimuksen 1.6.2016.

Viime syksynä kirjoitin ay-toimintaa koskevan kirjani käsikirjoitukseen siitä, että uskoin hankkeen toteutumiseen. Nyttemmin hanke on ajautunut vaikeuksiin. Ensin STTK:n suuri jäsenliitto Tehy ilmoitti vetäytyvänsä hankkeesta. Sen puheenjohtaja Rauno Vesivalo totesi tiedotteessaan, että ”hankkeen alkuperäinen tarkoitus yhdistää palkansaajaliikkeen voimia on hyvä ja kannatettava. Valitettavasti selvitystyön tulos ei ole riittävän kunnianhimoinen ja rohkeasti uudistava. Ne reunaehdot, joita Tehy asetti, eivät täyty. Tehy ei ole vakuuttunut siitä, että syntyisi kokonaan uusi ja toimintatavoiltaan avoin järjestö, joka olisi puoluepoliittisesti sitoutumaton”.

Tehyä seurasi Pardia, jonka puheenjohtaja~Niko Simola~on todennut, ettei Pardian pois jäännille ole yhtä ainoaa syytä. Osalla Pardian jäsenistä oli pelkoja SAK:n liittojen poliittisuudesta. Yhtenä syynä ulosjääntiin oli myös pelko liiton identiteetin heikkenemisestä.

Heti tämän jälkeen Jytyn hallitus päätti liiton jättäytymisestä hankkeesta. Puheenjohtajan~Maija Pihlajamäen~mukaan selvitystyö antoi "runsaasti uutta tietoa ja rakennusaineita ammattiyhdistysliikkeen yhteistyön kehittämiseksi ja uudistamiskehityksen vauhdittamiseksi". Hänen mukaansa kaikissa asioissa ei kuitenkaan päästy lopputulokseen, muun muassa osallistuvien liittojen kattavuuden osalta, jota olisi vaadittu hankkeen viemiseksi onnistuneesti maaliin.~ Jytyn päättäjät eivät olleet täysin vakuuttuneita siitä, että yhtenä reunaehtona ollut tavoite puoluepoliittisesti sitoutumattomasta ja toimintatavoiltaan täysin uudesta järjestöstä olisi toteutunut.

Loput STTK:laista liitoista päättää kannoistaan toukokuun loppuun mennessä. On selvää, että hankkeesta jättäytyneiden liittojen kannanotot vaikuttavat ainakin välillisesti niiden päätöksiin. Kannattaa muistaa, että mainitut kolme liittoa kertoivat tyytyväisyydestään STTK:n toimintaan, jossa niillä on tietenkin enemmän vaikutusvaltaa keskusjärjestön päätöksenteossa kuin mitä uudessa keskusjärjestössä.

Yllättävää ja samalla tuttua. Tilanne näyttää joiltakin osin yllättävältä. Ulkopuolisen silmin hanketta näytettiin vietävän eteenpäin järjestelmällisesti. Mukana oli merkittävä määrä liittoja. Myös SAK:n ja STTK:n johto oli hankkeen kannalla toisin kuin keskusjärjestöjohtajat toimivat aikaisemmissa hankkeissa.

Hankkeen mahdollinen kariutuminen tai toteutuminen joka tapauksessa viivästyneenä taikka vain huomattavasti aiottua pienempänä herättää esimerkiksi seuraavanlaisia kysymyksiä:

Onko puoluepolitiikkaan vetoaminen eräänlainen tekosyy sille, ettei aitoa tahtoa uuden kattavan järjestön muodostamiseen sittenkään ollut? Eikö poliittisuutta tunnistettu ja käsitelty riittävästi? Puoluepolitiikan merkitys eri liitoissa nykyään?

Eivätkö liittojen erilaiset toimintatavat olleet riittävästi tiedossa aikaisempien kokemusten ja havaintojen perusteella?

Mitkä olisivat olleet uuden järjestön edut suhteessa ongelmallisiin asioihin?

Miten hyvin edunvalvonnan tavoitteita ja sisältöä selvitettiin valmistelun aikana?

Mitä vallanjakoon liittyvät kysymykset vaikuttivat ja vaikuttavat päätöksiin? Liittojen edustus hallituksessa jne? Järjestön puheenjohtajuus?

Mikä merkitys erilaisilla toimintakulttuureilla on asiassa?

Lähikuukaudet näyttävät mahdollisen jatkon. Kuten kaikissa yhdentymishankkeissa ratkaistavia asioita on paljon. Liian usein hankkeet epäonnistuvat hyvästä tarkoituksesta ja tavoitteista huolimatta.

#keskusjärjestö #uusi keskusjärjestö

Uutiset Espoo.fi

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21.4.2021

Sosiaali- ja terveyslautakunnassa käsitellään mm. Henttaan, Suurpellon ja Kuitinmäen väestön...

Lue lisää »

Pääkaupunkiseutu purkaa ensin nuorten rajoituksia ja avaa alle 20-vuotiaiden ulkoharrastustoiminnan

Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä keskusteli kokouksessaan torstaina 15.4.2021 hallituksen suunnitelmasta...

Lue lisää »

Uutiset Harvard Business School

5 ways to be a better work-from-home coworker

Lue lisää »

Up Close: Live Online Classrooms

Lue lisää »

Cheryl Richardsonin blogi

I hope something good happens to you today

There are some days when I feel a sincere sense of weariness at the state of our world and I just want to find a small...

Lue lisää »

The signals of spring

It was 7am when I stood on the back deck breaking up ice in the birdbath so I could refill it with fresh water for the...

Lue lisää »