Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
Eduskunnasta pudonneet
Moni kansanedustaja on kokenut vaaleissa pätkätyöläisten arjen: työt loppuivat ja uudesta ei ole tietoa. Osataanko kansanedustajien osaamista hyödyntää?
Kansalaiset saavat keskimäärin mielikuvansa eduskuntatyöstä kyselytuntien perusteella. Tämä kuva jää aika pintapuoliseksi. Suuri osa työtä on valiokunnissa, joissa edustajat käsittelevät hallituksen esitykset. Koska valiokuntien toiminta ei ole julkista ja koska likimainkaan kaikki vaaliokuntien käsittelemät tärkeät asiat eivät saa aikaan julkista keskustelua, monen ansioituneen kansanedustajan työ voi jäädä pimentoon.
Kyselytunneillakin oppositio on eniten äänessä. Hallituspuolueiden edustajista monikaan ei saa puheenvuoroa, vaikka haluaisi. Toki aluelehdet kirjoittavat alueidensa edustajista, mutta pääkaupunkiseudulla tätä ei tapahdu. Helsingin Sanomat eivät juuri kirjoita yksittäisten edustajien mielipiteistä ja toiminnasta.
Kansanedustajat savat toiminnassaan monipuolista asiantuntijatietoa lakiesitysten asiantuntijakuulemisten avulla. Harvalla kansalaisella on mahdollisuudet samanlaiseen tiedon hankintaan ja keskusteluun. Heille muodostuu myös laajat ja monipuoliset sosiaaliset verkostot. Yhteisen edun nimissä voisi kuvitella, että monellä työnantajalla olisi käyttöä tällaisella, jopa vuosikymmenien aikana hankitulle kokemuksella. Kaikkien edustajien osalta osaaminen ei kuitenkaan tule käyttöön, koska työn saaminen voi olla vaikeaa. Toki työn saaminen on monesta muustakin asiasta kiinni kuin edustajana toimimisesta.
| ||