Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
Kreikkalaista lupausjohtamista
Kreikan toiminta näyttäytyy yhä useammin lupauksina. Poliitikot lupaavat parlamentissa ja kansalaisille eri asioita kuin euromaille ja muille velkojille. Voidaan puhua lupausjohtamisesta. Monet lupauksista jäävät velkojien kannalta sanahelinäksi. Maa ei pane täytäntöön lupauksiaan. Veronkiertoa aja harmaaata taloutta ei haluta suitsia, koska sillä on niin pitkät perinteet ja koska se ulottuu kaikkiin valtaa pitäviin talouden ja politiikan lonkeroihin. Tavalliset kansalaisetkin toteuttavat samaa periaatetta. Veroja maksetaan, jos se koetaaan
välttämättömäksi. Poliitikkoohin ei aiheellisestikaan luoteta.
Euromailla on pitkä pinna. Yhä uudelleen ministerit kokoontuvat toteamaan, ettei mitää tapahdu. Määräaikoja jatketaan. Kreikan päättäjät tietävät tosiasian: euromaat eivät halua tunnustaa epäonnistumista ja viime jädessä haluavat pitää Kreikan eurossa hinnalla millä hyvänsä. Miksi siis toteuttaa kansalaisten vihaamia uudistuksia?
Nyt käy samoin kuin aina ennenkin: rahahanat avataan. Ennen vaaleja puolueet lausuvat tiukkoja kantoja. Vaalien jälkeen Brysselissä taotaan päähän tosiasioita ja korostetaan yhteistä rintamaa. Yksittäisen maan ei ole suotavaa keikuttaa horjuvaa venettä. Annetaan lisää lainaa, vaikka vallan hyvin tiedetään ja on jo pitkään tiedetty, ettei Kreikka pysty koskaan selviämään veloistaan. On aiheellista puhua upotetuista kustannuksista eli menetyksiä lisätään uusilla lainoilla.
Lupauksilla on monia merkityksiä. Kreikalle ne tarkoittavat eri asioita kuin monille muille maille.
| ||