Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | 2 | 3 | 4 | |||
5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
Ulkomaalaisten opiskelijoiden opiskelun ilmaisuus
Maamme on harvoja maita, jotka tarjoavat ilmaista koulutusta eri puolilta maailmaa, EU:n ulkopuolelta tuleville. Koulutus ei ole ilmaista. Me veronmaksajat kustannamme tämänkin. Missä viipyvät lukukausimaksut ulkomaisille opiskelijoille?
Maamme korkeakouluissa oli viime vuonna noin 20 000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa. Suurin osa tulee Kiinasta ja Venäjältä. Aasiasta ja Euroopasta tulee lähes 40 prosenttia kummastakin ja Afrikasta noin 14 prosenttia. Suurin osa opiskelijoista on siis muista kuin EU-maista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Näissä luvuissa eivät ole mukana vaihto-oppilaat.
Esimerkiksi Tanska otti käyttöön lukukausimaksut vuonna 2006 ja Ruotsi vuonna 2011. Suomessakin on tehty esitys asiasta, mutta päätöksenteko takkuaa.
Vaikka kansainvälistyminen on tärkeää, ei maamme taloudellisen tilanteen kannalta ole järkevää kustantaa lainarahalla tuollaisia määriä muiden maiden kansalaisten opiskelua. Ymmärrettävästi venäläiset ja kiinalaiset hakeutuvat Suomeen opiskelemaan, kun siihen kerran tarjoutuu ilmainen mahdollisuus. Sama koskee Afrikan maita. Olisi mielenkiintoista tietää, miten moni viimeksi mainituista maista tulevista opiskelijoista valmistuu. Osa opiskelijoista käyttänee opiskelupaikkaa väylänä oleskeluluvan saamiseen.
Kun seuraa viimeaikaista poliittista keskustelua ja kädenvääntöä esimerkiksi lapsilisäleikkauksista, ei voi välttyä ajatukselta, että kaikkia kiviä ei ole todellakaan käännetty säästöjä ja uusia tulokohteita haettaessa. Lukukausimaksuilla EU:n ulkopuolelta tulevilta saataisiin korkeakouluille niiden kipeästi kaipaamaa rahoitusta. Samalla käytössä olisi luonnollisesti apurahajärjestelmä.
Oman maan nuorista iso joukko jää ilman haluamaansa korkekoulun opiskelupaikkaa. Samanaikaisesti meillä on varaa kouluttaa muualta tulevia ihan ilmaiseksi. Kuitenkin monet täältä valmistuneet suuntaavat takaisin kotimaihinsa rikastuttamatta työpanoksellaan maamme työelämää ja kansantaloutta. Päättäjiltä on lupa odottaa päättäväisyyttä tässäkin asiassa.
| ||