Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
EU:n laajentumisessa lisäaika?
EU on hyväksynyt Albanian EU:n jäsebehdokkaaksi. Neuvottelut kestävät vuosia. Jäsenehdokkaina on jo ennestään Balkanin maista esimerkiksi Serbia. Onko kaikki sitten kunnossa?
EU on laajentunut voimakkaasti. Jäseniksi hyväksyttiin muuan muassa Romania ja Bulgaria, joissa korruptio edelleen rehottaa ja joissa kansalaisoikeudet eivät toteudu riittävällä tavalla. Tästä esimerkkinä ovat romanikerjäläiset ympäri EU-maita. Nyt uutisoidaan, että Albania olisi edennyt riittävästi korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisessa taistelussa ja oikeusvaltion kehittämisessä. Joutuu kysymään, mihin todellisuuteen nuo arviot perustuvat. Samaa väitettiin Romanian ja Bulgarian tapauksessakin.
Vaikka varsinainen jäsenyys alkaa vasta vuosien päästä, sillä tulee olemaan monia vaikutuksia. Jäseninä nämä maat saavat EU:lta ilman muuta enemmän varoja kuin mitä ne koskaan maksavat EU:lle. Nykyisten nettomaksajien kuten Suomen maksuosuus kasvaa entisestään. Lienee selvää, ettei korruptoitunut hallinto muutu nopeasti. Romaniväestön asema osoittaa aika selvästi, ettei EU vieläkään puutu vakavasti tilanteeseen. Maat saavat rahoituksen riippumatta ihmisoikeuksia polkevasta toiminnastaan.
Samanaikaisesti Suomi tulkitsee omassa hallinnossaan EU:n säädöksiä tiukasti, omaksi vahingokseen. Nyt valtiontalouden tarkastusvirasto kiinnittää huomiota siihen, että Suomi voisi hakea nykyistä aktiivisemmin EU:n rakennetukia irtisanotuille työntekijöilleen. Miksi viranomaiset eivät käytä tukia niin paljon kuin mahdollista? Tuntuu, että maamme haluaa olla mallimaana omaksi vahingokseen.
| ||