Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 |
Optimismi ja toiveikkus vai pessimismi ja toivottomuus?
Voimme suhtautua asioihin monella tavalla, ääripäissään optimistisesti tai pessimistisesti. Voimme olla toiveikkaita vaikeissakin tilanteissa. Kannattaako tämä?
Optimismissa ja pessimismissä on kysymys asenteista, joilla tarkoitetaan pysyväisluonteista suhtautumista eri asioihin ja ilmiöihin. Asenteet vaikuttavat toimintaamme monin tavoin. Ne näkyvät siinä, miten tulkitsemme eri asioita ja tilanteita ja miten sen jälkeen toimimme.
Optimistinen ja pessimistinen suhtautumistapa ilmenevät eri tavoin jokapäiväisessä elämässä. Onnistuessaan optimisti ajattelee, että onnistumiset johtuvat pysyväisluonteisista asioista, kuten siitä, että hän jaksaa yrittää ja hänellä on tarvittavaa osaamista. Pessimisti puolestaan pitää onnistumisiaan onnenpotkuina. Optimisti ja pessimisti suhtautuvat eri tavoin myös epäonnistumisiin. Optimisti pitää epäonnistumisia hetkellisinä ilmiöinä. Optimisti käyttää sellaisia sanoja kuin toisinaan”, ”äskettäin” ja ”viime aikoina”. Pessimisti taas puhuu asioista sanoilla ”aina”,”ei kukaan” ja ”ei koskaan”.
Optimisti ja pessimistinen suhtautuminen näkyy myös siinä, miten yleistävästi ihminen puhuu asioista. Optimisti ajattelee, että hän yleensä onnistuu toimissaan. Pessimistin mielestä onnistumiseen on jokin erityinen syy. Yleensähän pessimisti ei onnistu. Kohdatessaan vastoinkäymisiä optimisti ajattelee, että syynä oli jokin erityinen asia tai tapahtuma. Esimerkiksi tentti ei mennyt läpi sen vuoksi, ettei hän lukenut riittävästi. Pessimisti puolestaan ajattelee, että epäonneen ovat jotkin yleiset syyt.
Asennoituminen näkyy siinä, miten etsimme syitä epäonnistumisiin. Karkeistaen voimme löytää syyn omasta toiminnastamme tai muista ihmisistä tai olosuhteista. Samaa koskee onnistumisia. Onnistuessaan optimisti ajattelee, että hänellä on riittävä osaaminen ja motivaatio asiaan ja sen vuoksi asiat menivät toivotulla tavalla. Pessimisti hakee syitä itsensä ulkopuolelta. Hän pitää onnistumista onnenpotkuna tai puhtaasti sen ansiona, että sai niin paljon apua työkavereilta. Pessimisti helposti vähättelee omaa osuuttaan. Pessimisti siis ulkoistaa onnistumisensa syyt, kun taas optimisti kiinnittää huomiota sisäisiin tekijöihin.
Toiveikkuus liittyy omiin uskomuksiimme. Niin kauan kuin ylläpidämme toivoa, olemme valmiit etsimään uusia polkuja vaikeissakin tilanteissa. Toivo auttaa yrittämään. Jos vaivumme toivottomuuteen, lakkaamme yrittämästä. Samalla viemme itseltämme mahdollisuuden onnistua.
Joskus sanotaan, että on parasta olla pessimisti, koska silloin ei tarvitse pettyä. Kuitenkin optimistinen ihminen tietää, että elämään sisältyy epäonnistumisia ja pettymyksiä. Ne eivät kuitenkaan lannista häntä ja saa häntä luopumaan yrittämästä tehdä asioita jollakin muulla tavalla. Vastaavasti säilyttämällä toivon ihminen voi vahvistaa uskoaan siihen, että asiat järjestyvät.
| ||