Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Onnistu alaisena – näin johdan esimiestäni ja itseäni
 Onnistu alaisena - näin johdan esimiestäni ja itseäni -kirjasta on otettu 5. painos, myös pokkarina. Kustantaja Tammi. Kirja myös äänikirja, 6 cd-levyä. Lukijana dokumenttielokuvien kertojana tutuksi tullut Jarmo Heikkinen. Kustantaja ja myynti Tammi, puh. (09) 6937 6363
Kirja avaa kokonaan uuden lähestymistavan henkilöstötyön kehittämiseen. Alan kirjoissa on yleensä korostunut johtaminen ja esimiestyö. Kuitenkin kaiken takana on hyvä ja tehokas alainen. Kirjan lähtökohtana on ajatus, että jokainen meistä on jollekin vastuuvelvollinen,~ jonkun alainen. Esimiehen ja alaisen yhteiselo on parhaimmillaan kuin paritanssi, tanssitaan samaa tanssia ja tiedetään että toinen vie ja toinen seuraa: molemmat tietävät tarvitsevansa toisiaan ja tunnustavat rooliensa erilaisuuden.
Millainen sitten on tehokas alainen? Tehokas alainen on sekä aktiivinen että myös itsenäinen, tarvittaessa myös hyvin kriittinen. Hän ei ole kaikkeen mukautuva ”jees”-henkilö eikä myöskään kaikkea vastustava vastarannan kiiski. Hän on valmis ottamaan vastaan palautetta, myös kriittistä ja antamaan sitä esimiehelleen.
Tehokas alainen hoitaa oman työnsä hyvin mutta etsii aktiivisesti myös oman tehtäväalueensa yli meneviä organisaation ”harmaita” ja laiminlyötyjä alueita, joissa onnistumisella on merkittävä vaikutus organisaation tai yksikön menestymiseen.
”Uuteen ammattitaitoon” kuuluu myös ”ennakoiva verkostoituminen”. Tehokas alainen kehittää suhteita sellaisiin ihmisiin, jotka voivat auttaa häntä toteuttamaan vaikeitakin tehtäviä. Vastavuoroisuus edellyttää, että on valmis auttamaan muita verkoston jäseniä.
Hän on parhaimmillaan huippusuorittaja. Hän tuntee itsensä, vahvuutensa ja rajoituksensa. Hän saa aikaan useammin kuin muut myös ”flow”-ilmiön, tilan, jossa tuottavuus on parhaimmillaan. Ilmiö ei synny kikkakonsteilla. Työstä on todella pidettävä, se on koettava merkityksellisenä ja tärkeänä ja siihen on keskityttävä. Onnistuminen edellyttää pitkäjänteisyyttä ja vastoinkäymisten sietämistä.
Tehokas alainen osaa olla myös johdettavana. Hän ei korosta egoaan, vaan tulokset ratkaisevat. Kuitenkin hän osaa ottaa tiimissä tarvittaessa myös johtamisroolin asioiden eteenpäin saamiseksi. Omalla toiminnallaan jokainen alainen luo myös esimiehelle mahdollisuuden onnistua tehtävässään ja onnistua samalla itsekin. Onnistumiset ruokkivat uusia onnistumisia.
Kirjasta löytyy myös mielenkiintoinen itsearvio omasta ”alaisprofiilista”.
Arvioita Onnistu alaisena kirjasta ja sen aihealueesta:
”Onnistu alaisena virittää meidät jokaisen~näkemään roolimme alaisena, ja siten antaa paljon myös johtajille. Kun kirja on vielä lisäksi nautittavaa luettavaa,~ suosittelen kirjaa kaikille työtä tekeville.”
Marko Parkkinen, Mainostoimisto Bob Helsingin hallituksen puheenjohtaja
..........
~
”Alaisena olemiseen ei valmista reseptiä ole vielä esitetty. Tämä kirja jalostaa mielenkiintoisella tavalla johtamisteemaa ja tarjoaa ideoita sekä alaisille että johtajille miettiä sitä, miksi jokin asia ei onnistu, vaan sitä, miten sen saisi toimimaan.” Carita Lahti, projektipäällikkö, VTM, Tkl
.....................
~"Ei ole ihan tavanomaista, että suomalaisen työyhteisön toimivuutta pohditaan alaisen vastuun kannalta. Onnistu alaisena tekee tämän perusteellisesti ja ilmeisen hyvien teoreettisten tietojen pohjalta. Tärkeä kirja erityisesti välitason esimiehille, jotka itsekin ovat alaisia. Helppolukuisuus ei vähennä kirjan sisällön painoarvoa, mieluummin päinvastoin".Jorma Back, OTK
............
”--- Itse en ole vielä kirjaa lukenut, mutta siitä pari päivää sitten aamutelevisiossa käyty keskustelu antoi sen kuvan, että kirja avaa uusia ulottuvuuksia ajankohtaiseen keskusteluun työelämän hyvin- ja pahoinvoinnin problematiikasta.
--- Televisiokeskustelussa kirjan toinen tekijä Markku Silvennoinen ti esiin sellaisenkin näkökulman, että hyvä alainen ei vie esimiehen ratkottavaksi ongelmiaan, vaan tuo esiin työyhteisössä havaitsemansa epäkohdan ja esittää myös oman näkemyksensä siitä, miten asian korjaisi. Tällaisella lähestymistavalla voidaan varmasti usein päästä parempaan kokonaistulokseen kuin sillä, että alaiset kaatavat esimiehen syliin kaikki työyhteisön ongelmat, vaativat niihin pikaisia ratkaisuja – ja sitten selän takana moittivat kuinka pieleen tuokin ratkaisu taas meni. ---”Tapani Lepola Savon Sanomissa 6.10.2006 Alaisena toimimisen taito –jutussaan.
.............
"Sovita tyyli, niin et törmää
Markku Silvennoinen ja Risto Kauppinen: Onnistu alaisena - näin johdan esimiestäni ja itseäni. Tammi 2006. 176 sivua, 38 euroa.
Hyvä alainen on rohkea, hyväksyy erimielisyydet, tarjoaa ratkaisuja, antaa palautetta, keskittyy perustehtäväänsä ja ottaa huomioon esimiehensä tyylin ja persoonan.
Markku Silvennoisen ja Risto Kauppisen teos nostaa esiin alaisen näkökulman, jonka suomalaiset johjtamisopukset ovat lähes tyystin ohittaneet. Kirjoittajista Silvennoinen toimii Suomen lähi- ja prushoitajaliiton pääsihteerinä ja Kauppinen yritysvalmentajana "Wiltrain Consultingissa.
Hyvää kirjassa on, ettei se voivottele hankalia, epäpäteviä tai muuten kenkkuja esimiehiä.
Kirjoittavat lähtevät siitä, että suuri osa ongelmista ratkeaa, kun alainen tuntee sekä oman että esimiehensä tavan ja tyylin keskustella ja päättää asioista. Silvennoinen ja Kauppinen oivaltavat myös työntekijän vaihtuvat roolit. Melkein jokainen esimies on myös alainen, ja alaiset taas toimivat isein projektien ja tiimien vetäjinä.
Sosiaalisia tyylejä on neljä: suunnitteleva, käynnistävä, rakentava ja innostava. Suomalaisjohtajista lähes puolet on tyyliltään käynnistäviä ja reilut neljännes innostavia.
Käynnistävät ovat suoranuottisia, ytimekkäitä, tuloshakuisia, vaativia ja haluavat hallita tilannetta. Paras tapa vaikuttaa tällaiseen esimieheen on keskittyä olennaiseen, esittää pari vaihtoehtoa ja jättää asia hännen päätettäväkseen. Jaarittelevat eivät käynnistäjän kanssa pärjää.
Innostaja saa helposti ihmiset mukaan, rohkaiseen, kannustaa ja näyttää tunteensa. Paras tapa vaikuttaa on tukea hänen visioitaan ja korostaa oman ehdotuksen kohokohtia ja ainutlaatuisia piirteitä.
Niin esimiehen kuin työntekijän sosiaalisen tyylin voi tunnistaa ulkoisesta käyttäytymisestä. Kun tyyli on tiedossa, voi omaa käytöstä sovittaa tähän tyyliin uontevaksi ja näin välttää oman ja esimiehensä tyylien törmäyksiä. Tämä vuorovaikutuksen joustavuus on yksi työyhteisön vahvuuksista tai heikkouksista.
rasittava ja liian hidas, et tuo ratkaisuja vaan valitat – ja olet väsyttävyyteen asti liian seikkaperäinen. Muutu! (Katso kohta 8.) Varoitus: käynnistävä esimies ei kestä jaarittelua hetkeäkään.
HANNA JENSEN
Palstalla vapaa toimittaja Hanna Jensen
paljastaa työelämän hämärimpiä Kirjoittajien mielestä on yleensä silkaa ajan ja energian tuhlausta yrittää muuttaa esimiestä ja ulkoista maailmaa. Järkevää olisi ymmärtää eri tyylejä ja keskittyä elämään kulloisessakin toimintaympäristössä.
Silvennoinen ja Kauppinen avaavat myös tilanteita, joissa esimies on päätöksenteossaan epävarma, osaamaton ja pönkittää vain omaa urakehitystään.
Kirjan perusoivallukset kantavat hyvin. Siksi teoreettinen viitekehys paikoin vain latistaa sanomaa.
Olenko tehokas vai vieraantunut?
Kirjan itsearvio avaa alaisen oman tyylin ja asenteen.
* Passiivinen. Ei esitä omia mielipiteitä. Jokainen hoitakoon. omat hommansa. Yrityksen vinkkelistä käyttämätön voimavara.
* Mukautuva. Parhaimmillaan hyvä tiimipelaaja, huonoimmillaan nöyristelevä jes-mies. Paras tulos syntyy kuitenkin rakentavasta ristiriidasta.
* Keskitien kulkija. Toimii varman päälle, jottei olisi häviäjien joukossa. Vasta sitoutuminen toisi kyvyt kunnolla ryhmän ja organisaation käyttöön.
* Vieraantunut. Omasta mielestään itsenäisesti ja terveesti kriittinen, muiden mielestä kapinoi ja kritisoi ilman syytä. Usein surkean johtamisen tulos. Työpaikan vaihto on yksi pelastustie.
* Tehokas. Osaa keskittyä olennaiseen, on sitoutunut työhönsä ja täydentää esimiehen osaamista. Auttaa muitakin onnistumaan." Seija Holtari, Talouselämä 2.11.2006
"Terveysalan linjan uusi kuukauden kirja Onnistu alaisena tuo mielenkiintoisella tavalla esiin mahdollisuuksiasi vaikuttaa omaan ja jopa esimiehesi toimintaan työyhteisössä. Kirjassa pohditaan myös yleisiä uskomuksia ja asenteita, jotka voivat olla tehokkaan työskentelyn esteenä - tai sen mahdollistajana. Kiintoisaa luettavaa meille kaikille, sillä harva meistä ei ole kenenkään alainen." Markkinointipäällikkö Minna Vepsäläinen, Sosiaali- ja terveysalan Tietopalvelu
...........
Sivistytäänpäs vähän
On hyvä,~etten ole ammattikirjallisuuden kriitikko. Olen mestari lopettamaan kirjojen lukemisen toiselta sivulta. Syyksi kelpaavat monikon ensimmäisen persoonamuodon käyttäminen (meidän pitäisi…), viittaukset tulevaan (tässä kirjassa tullaan…) sekä amerikkalaistyyppiset self help -rakenteet (kahdeksan askelta parempaan itsetuntoon).
Joskus jopa kirjan nimi voi pysäyttää aikeeni. Esimerkiksi Tunneäly-nimistä kirjaa en avaisi. 238 sivua tunneälyn määritelmää? No thanks.
Niinpä oli vallankumouksellista, että luin (okei, selasin) Onnistu alaisena – näin johdan esimiestä ja itseäni -kirjan. Syy: hyvän alaisen oppaita ei juuri ole kirjoitettu.
Koska joku saattaa jättää Markku Silvennoisen ja Risto Kauppisen kirjan lukematta sen rumien kansien takia (sellaisiakin ihmisiä on), kerron kirjan yhdeksän tärkeintä pointtia. Ne saattavat erota siitä, mitä kirjoittajat itse ajattelivat.
1.~Länsimaisessa kulttuurissa on suuri tarve olla liideri. Suomalaisessa kulttuurissa on aina pyritty pomottajaksi – mitä tahansa kunhan pääsee pois toisia palvelemasta. Tuloksen näemme nyt suomalaisen asiakaspalvelun tasossa.
2.~Epäonnestakin voi hyötyä. Jos olet alainen yrityksessä, jossa kaikki menee päin helvettiä, voit hyötyä tilanteesta. Epäonnen hetkilläkin kannattaa muistuttaa itselleen, että tietääpähän ainakin mikä ei toimi. Ajatus on nerokas. Jos se ei aukea sinulle, mieti krapulan kautta.
3.Vahtimestarilla on monenlaista tietoa. Olen aina rakastanut vahtimestareita. Vakseiksi valikoituu sivistyneitä ihmisiä, joilla on hiljaista tietoa ja melkoinen kuvapankki yritysten tapahtumista. Kirjassa sanotaan, että ei pidä pyöriä vain kaltaistensa keskuudessa. Yrityksen vaksi pystyy suoralta kädeltä sanomaan, miksi firman järkyttävä televisiomainos olisi pitänyt pysäyttää jo suunnitteluvaiheessa.
4.~Istu kuin ranskalaisessa katukahvilassa. Vanhaa: istutaan pomon kanssa vastakkain. Uutta: istutaan esimiehen viereen. Kirjan mukaan asetelma auttaa luomaan aidosti kokemuksen, että kumpikin on yhteisellä asialla. Ihanaa: ei tarvitse katsoa silmiin.
5.Liiallisesta varmuuden tavoittelusta luopuminen lisää toimintavapautta. Suomeksi: älä koko ajan pinnistä ja pelkää, että mokaat. Relaa vähän ja mieti, miten voisit oikeasti uudella tavalla ratkaista jonkun jutun. Älä ole niin pirun muoto-ohjautuva!
6.Kysy esimieheltäsi, onko tämä kiinnostunut saamaan palautetta. Krrrrr, mahtavaa. Yksi pomo sanoo kirjassa, että hän toivoo nimenomaan emotionaalista palautetta, ei analyyttista. Tyhmyri. Kirjoittajat varoittavat, ettei koko pajatsoa kannata tyhjentää kerralla. Mikään ei ole niin herkkä kuin esimies, jonka salattu minä (siitäkin on taulukko) on täytetty epävarmuuden ja ailahtelevan itsetunnon palasilla. Oih ja voih! Esimiestä pitäisi ensin kiittää asiasta, jossa hän on toiminut esimerkillisesti ja vasta sitten sanoa, että yritystä ei tällä hetkellä tunnu johtavan kukaan.
7.Viisas alainen ei tuhlaa voimiaan asioihin, joita ei voi muuttaa. Luen tämän niin, että toimarin luonnetta ei voi muuttaa. Niinhan se on, että ihminen usein mieluummin kuolee kuin muuttuu.
8.Älä yliyleistä. Jos pomo on kerran sanonut jotain, josta et ole pitänyt, älä päättele, että näin tapahtuu aina. (Epäilen vähän. Katso kohta 7.)
9.Sisäistä pomon sosiaalinen tyyli. Tarjolla on neljä vaihtoehtoa: suunnitteleva, käynnistävä, rakentava tai innostava esimies. Älä ärsytä esimiestäsi olemalla täysin eri puusta. Testi: oletko joskus seissyt pomosi ovella ja huomannut, että hän ei katso sinua eikä edes lopeta tietokoneen näpyttämistä? Vastaus: olet puolia.
busines.fi
....................
Alaisuus kunniaan! Nykymaailmassa riittää opuksia ihmisille, jotka haluavat olla parempia johtajia, tehokkaampia projektinvetäjiä tai valovoimaisempia tähtiä. Entä voiko alainen vaikuttaa asemaansa? Voi, vastaavat Silvennoinen ja Kauppinen.
On kutkuttava ajatus, että hyvänä alaisena tulee itse asiassa johtaneeksi esimiestään. Kun onnistuu alaisena, vaikutusvalta ja hallinta asioihin kasvaa ja oma työtyytyväisyys paranee. Siksi kirja on hyvää luettavaa monelle, myös esimiehelle. Harmi, että kirjan ulkoasu on ikävä, jopa luotaantyöntävä.
Teos pyrkii kertomaan järjestelmällisesti, mitkä ovat olennaiset alaistaidot ja kuinka niitä voi kehittää. Jokainen voi lukiessaan pohtia, onko itse työpaikallaan Pätevä ääliö, Epäpätevä ääliö, Mukava tumpelo vai Mukava taituri ja miten voi muuttua kohti viimeksi mainittua.
Kirsi Piha
Gloria, maaliskuu 2007
| ||